Innovaatiopolitiikka
Innovaatiopolitiikka tarkoittaa niitä päätöksiä, joilla innovaatiojärjestelmää kehitetään[1].
Pitkällä aikavälillä innovaatiot ja teknologinen kehitys ovat talouskasvun tärkeimmät osatekijät[2]. Julkisen vallan aktiivinen innovaatiopolitiikka on perusteltua, koska muuten yksityinen sektori investoisi innovaatiotoimintaan vähemmän kuin olisi yhteiskunnan kannalta toivottavaa[3]. Tämä on seurausta innovaatiotoiminnan positiivisista ulkoisvaikutuksista ja rahoitusmarkkinoiden epätäydellisyyksistä[3].
Tutkimusten mukaan innovaatioiden tukeminen julkisen rahoituksen kautta tulisi keskittää sellaisille aloille, jotka saattavat olla liiketaloudellisesti kannattamattomia, mutta niiden ulkoisvaikutukset ovat muiden yritysten ja koko yhteiskunnan kannalta merkittäviä. Yksi tällaisista aloista on perustutkimus. [4][5] Julkisen vallan tulisi myös pyrkiä luomaan mahdollisimman hyvät edellytykset innovaatiotoiminnalle, eikä määritellä ja rajata sitä, mitä tulisi innovoida [6].
Innovaatiopolitiikan käsitteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aineeton pääoma
- Aineettomat oikeudet
- Avoin innovaatio
- Innovaatio
- Innovaatiojärjestelmä
- Luova tuho
- Positiivinen ulkoisvaikutus
- Sosiaalinen innovaatio
- Teknologinen työttömyys
- Tuotekehitys
Innovaatiopolitiikka Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö vastaa suuresta osasta innovaatiopolitiikkaa koskevista päätöksistä ja innovaatiojärjestelmämme kehittämistä koordinoi pääministerin johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto[7][8]. Tutkimus- ja innovaationeuvosto hyväksyi marraskuussa 2014 tutkimus- ja innovaatiopoliittisen linjaraportin vuosiksi 2015 - 2020[9].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiopolitiikka-sivu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Takalo, T. 2009. Rationales and instruments for public innovation policies. ETLA Discussion paper 1185
- ↑ a b Takalo, T. 2014. Innovaatiopolitiikan haasteet. Kansantaloudellinen aikakauskirja 110(3), 381-390.
- ↑ VATT Policy Brief 1-2013: Innovaatioiden tukeminen kannattaa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Viitattu 28.4.2017.
- ↑ Tuomas Takalo: Innovaatiopolitiikan haasteet Kansantaloudellinen aikakauskirja. Taloustieteellinen yhdistys.
- ↑ Innovaatiopolitiikan haasteet taloustieteellinenyhdistys.fi.
- ↑ Tutkimus- ja innovaationeuvoston esittely (TEM) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tutkimus- ja innovaationeuvosto (OKM) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Uudistava Suomi: tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunta vuosiksi 2015-2020
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Chesbrough, H (toim.). 2003. Open innovation: The new imperative for creating and profiting from technology. HBS Press.
- Lemola, T. & Honkanen, P (toim.). 2004. Innovaatiopolitiikka: Kenen hyväksi, kenen ehdoilla? Gaudeamus, Helsinki.
- Mazzucato, M. 2013. The entrepreneurial state: Debunking public vs. private myths. Anthem Press, London.
- Nelson, R (toim.). 1993. National innovation systems: A comparative analysis. Oxford University Press, New York.
- Scotchmer, S. 2004. Innovation and incentives. MIT Press.