Musiikkiterapia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Musiikkiterapia on kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa musiikin eri elementtejä (rytmiä, harmonia (musiikki)harmoniaa, melodiaa, äänensävyä, dynamiikkaa ym.) käytetään vuorovaikutuksen keskeisenä välineenä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Musiikkiterapia voi olla yksilö- tai ryhmäterapiaa. Musiikkiterapiaa käytetään sekä kokonaishoidon osana muiden hoitomuotojen rinnalla että pääasiallisena hoitomuotona. Musiikkiterapialla voidaan saavuttaa myönteisiä tuloksia sekä fyysisten että psyykkisten oireiden ja sairauksien hoidossa. Musiikkiterapia soveltuu lapsille, nuorille, aikuisille ja vanhuksille.

Suomessa musiikkiterapian järjestelmällinen käyttö alkoi 1960-luvulla. Ensimmäiset koulutukset käynnistyivät 1970-luvun alussa, ja Suomen musiikkiterapiayhdistys perustettiin 1973. Musiikkiterapian perinteisiä sovellusalueita ovat psykiatria ja kehitysvammaisten kuntoutus. Uudempia käyttöalueita ovat esimerkiksi kommunikaatiohäiriöt, neurologiset ongelmat, päihteisiin, työuupumukseen ja kipuun liittyvät ongelmat.lähde?

Musiikkiterapian menetelmistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikkiterapiaistunto on aina luova prosessi, jossa asiakkaalta ei edellytetä musiikillisia taitoja. Musiikki on väline, ei itsetarkoitus. Musiikkiterapian menetelmiä ovat mm. musiikin kuuntelu, laulaminen, soittaminen, improvisointi, liikkuminen musiikin mukaan, laulujen tekeminen, musiikkimaalaus ja fysioakustinen hoito.

Musiikissa on paljon mahdollisuuksia. Musiikki aktivoi alitajuista, tiedostumatonta mielenmaisemaa. Sen keinoin voidaan sekä paljastaa että parantaa. Musiikin avulla voi käsitellä vaikeitakin asioita turvallisesti, symbolisen etäisyyden päässä. Musiikki saa aikaan vuorovaikutusta, se antaa esteettisiä kokemuksia ja tuottaa mielihyvää. Musiikilla on myös fysiologisia vaikutuksia. Sen avulla voidaan stimuloida tai rauhoittaa. Musiikkia käytetään hyväksi myös kivun hoidossa.

Missä musiikkiterapeutit toimivat?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikkiterapeutteja työskentelee esimerkiksi erikoissairaanhoidossa, sosiaalihuollossa, kehitysvammalaitoksissa, kouluissa, vanhustenhoidossa ja vankiloissa. Musiikkiterapeutin toimia on suhteellisen vähän, joten suuri osa musiikkiterapeuteista toimii yksityisinä palveluntuottajina.lähde?

Miten musiikkiterapiaan pääsee?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikkiterapiaan pääsee julkisen terveydenhuollon kautta, yksityislääkärin lähetteellä tai olemalla yhteydessä suoraan terapeuttiin. Terapian aloittaminen edellyttää yleensä lääkärin lähetettä. Erikoissairaanhoidon yhteydessä asiakkaan terapiakustannukset ovat lähinnä nimelliset. Yksityispuolella terapiapalvelun maksajana voi asiakkaan itsensä lisäksi olla esimerkiksi sosiaalitoimisto, mielenterveystoimisto, perheneuvola tai vakuutusyhtiö. Kela korvaa musiikkiterapiaa vaikevammaisten lääkinnällisenä kuntoutuksena lapselle tai nuorelle aikuiselle sekä harkinnanvaraisena kuntoutuksena nuorille (psykoterapeuttisena kuntoutuksena 16–25-vuotiaille) edellyttäen, että terapeutti on suorittanut hyväksytyn koulutuksen ja on tehnyt palveluntuottajasopimuksen Kelan kanssa.

Musiikkiterapiakoulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikkiterapeutteja koulutetaan Sibelius-Akatemian toimipisteissä, Pirkanmaan ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluissa sekä Eino Roiha -instituutissa Jyväskylässä. Ammattipätevyyden antavista opinnoista ja musiikkiterapian opiskelusta löytyy lisätietoa Suomen musiikkiterapiayhdistyksen internet-sivustolta. Kuka tahansa alasta kiinnostunut voi opiskella lyhyempiä, orientoivia jaksoja (3–50 op). Toiminnallisen musiikkiterapian (TMT) menetelmäopintoja voi suorittaa Pietarsaaren konservatoriossa. Musiikkiterapian jatko-opintoja voi suorittaa Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksessa, jossa on myös musiikkiterapian professuuri (Jaakko Erkkilä). Musiikkiterapiaan liittyvä tutkimustoiminta on Suomessa vilkasta ja kansainvälisesti tasokasta. Tähän mennessä Suomessa on tehty musiikkiterapian alalta kuusi väitöskirjaa sekä lisäksi runsaasti muita opinnäytetöitä. Myös Suomen Akatemian tukemia tutkimushankkeita on käynnissä.lähde?

Suomen musiikkiterapiayhdistys ry[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikkiterapeutteja ja eri koulutustahoja yhdistää Suomen musiikkiterapiayhdistys ry (SMTY), johon kuuluu noin 250 jäsentä. Yhdistykseen voi liittyä jäseneksi kuka tahansa alasta kiinnostunut henkilö tai yhteisö. Ammattilaisjäseneksi voi hakeutua musiikkiterapeutin ammatillisen koulutuksen suorittanut henkilö. SMTY tekee yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten yhdistysten ja koulutustahojen sekä muiden tärkeiden sidosryhmien kuten Kelan, sosiaali- ja terveysministeriön ja eri viranomaistahojen kanssa. Yhdistys järjestää vuosittain kaksi musiikkiterapiaseminaaria sekä pienimuotoisempia alueellisia neuvottelu- ja koulutustapaamisia. Yhdistys julkaisee jäsenlehteä, Musiikkiterapia-julkaisua sekä on mukana myös muussa alaa sivuavassa julkaisutoiminnassa.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Erkkilä, Jaakko & Kimmo Lehtonen (toim.): Musiikkiterapian monet kasvot. Jyväskylä: Suomen musiikkiterapiayhdistys, 1999. ISBN 952-91-0827-3.
  • Kaskinen, Mirja: Polkuja, portaita, pitkospuita: Askelia suomalaisen musiikkiterapian vuosikymmeniltä. Artikkeleita ja keskusteluja musiikkiterapian varhaisvuosista Suomessa. Tampere: Suomen musiikkiterapiayhdistys, 2007. ISBN 978-951-98741-3-5.
  • Lehikoinen, Petri: Parantava musiikki: Johdatus musiikkiterapian peruskysymyksiin. Helsinki: Musiikki Fazer, 1973. ISBN 951-757-032-5.
  • Lehtonen, Kimmo: Musiikki psyykkisen työskentelyn edistäjänä: Psykoanalyyttinen tutkimus musiikkiterapian kasvatuksellisista mahdollisuuksista. Diss. Turun yliopiston julkaisuja, C 56. Turku: Turun yliopisto, 1986. ISBN 951-642-778-2.
  • Odell-Miller, Helen – Richards, Eleanor: Supervision of Music Therapy: A Theoretical and Practical Handbook. London: Routledge, 2009. ISBN 978-0-415-41125-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.