Viestinnän johtaminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Viestinnän johtaminen (engl. Corporate communication, communication management, strategic communication) (aikaisemmin yhteisöviestintä) on yksi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun opintosuunnista (ent. pääaine), joka paneutuu muun muassa organisaatioiden sidosryhmäsuhteisiin, maineenhallintaan, kriisiviestintään ja digitaalisiin viestintästrategioihin[1].

Mitä viestinnän johtaminen on[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viestinnän johtamisen tehtävä on edistää organisaation toimintaa ja sen jatkuvuutta sidosryhmäsuhteiden rakentamisen sekä organisaation hyvän maineen vaalimisen kautta. Viestinnän tutkimus näkee organisaatiot osana yhteiskuntaa, missä organisaatio pystyy menestymään vain ottamalla huomioon sen ympärillä olevat sidosryhmät sekä heidän tarpeensa ja odotuksensa. Koska teknologia mahdollistaa viestinnän suoraan yleisöille ja yleisöjen välillä esimerkiksi sosiaalisen median kautta, viestinnän johtamisessa ollaan siirtymässä teema-areena ajatteluun. Tässä ajattelussa yksisuuntaista tiedottamista tekevät organisaatiot, yhteisöt ja brändit nähdään vain yhtenä äänenä dynaamisessa julkisessa keskustelussa ([2]). Viestinnän johtaminen sisältää sekä organisaation sisäisen työyhteisöviestinnän, että ulkoisten sidosryhmäsuhteiden hoitamisen esimerkiksi päättäjiin, mediaan ja vaikuttajiin.

Opetus ja tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viestinnän johtamisen opetus ja tutkimus painottuvat dynaamisiin sidostyhmäsuhteisiin ja aineettomaan pääoman hyödyntäminen erityisesti digitaalisessa toimintaympäristössä[3]. Viestintä liittyy vahvasti muihin tieteen alueisiin, kuten markkinointiin, johtamiseen, joukkoviestintään, informaatiotieteisiin, tietotekniikkaan sekä psykologiaan ja sosiologiaan.

Viestinnän johtaminen sijoittuu Jyväskylän Yliopiston kauppakorkeakoulun Digital Marketing & Communication -tutkimusryhmään. Viestinnän johtamisen oppiaineessa johdetaan parhaillaan isoa TEKES-rahoitteista tutkimusprojektia sisältömarkkinoinnin logiikasta [1].

Koulutuksen tarjoamat uramahdollisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viestinnän johtamisen opinnot valmentavat opiskelijoita toimimaan viestinnän ammattilaisina yrityksissä, julkisella sektorilla, järjestöissä, tutkimusyhteisöissä, viestintätoimistoissa tai itsenäisinä konsultteina [1]. Kauppalehden vertailun mukaan[4] vuonna 2017 viestintäala oli neljänneksi kannattavin yritysala Suomessa.

Työtehtävinä tämä tarkoittaa tiedottajan tehtävien hoitamista, viestinnän strategista suunnittelua, johdon konsultointia ja asiantuntijatehtäviä esimerkiksi mediasuhteiden hallinnassa, sisältöjen luomisessa, tutkimuksessa, konsultoinnissa ja viestinnän ohjeistamisessa [1]. Ammattinimikkeitä ovat muun muassa viestintäpäällikkö, viestintäkonsultti, sisältöstrategi, viestintäjohtaja, viestinnän suunnittelija, tiedottaja ja viestinnän asiantuntija.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d https://www.jyu.fi/jsbe/corporate-communication/profileCorpCom_update.pdf[vanhentunut linkki]
  2. Luoma-aho, V. & Vos, M. (2010). Towards a more dynamic stakeholder model: Acknowledging multiple issue arenas. Corporate Communications: An International Journal. 15(3): 315–331.
  3. https://www.jyu.fi/jsbe/fi/tiedekunta/oppiaineet/viestinnan-johtaminen
  4. https://m.kauppalehti.fi/uutiset/parhaat-hyotyvat-megatrendeista/mTLvnGcq