Substraatti (kielitiede)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Substraatti (latinan sanoista sub ’alla’ ja stratum ’kerros’) on syrjäyttävässä kielessä ilmenevä syrjäytyneen kielen vaikutus.

Substraattien synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kielelliset substraattivaikutukset syntyvät kielenvaihdon yhteydessä. Historiallisessa kielitieteessä on esitetty erilaisia käsityksiä siitä, minkälaisia substraattivaikutukset voivat olla. On muun muassa arveltu, että puutteellinen kielenoppiminen voi nopean kielenvaihdon tapauksessa johtaa fonologisiin muutoksiin kielenvaihtajien omaksumassa kielessä. Tällaisia foneettisia substraattivaikutuksia onkin muun muassa Irlannissa puhuttavassa englannissa. Myös esimerkiksi syntaktisissa rakenteissa voi esiintyä puutteellisen kielenomaksumisen aiheuttamaa yksinkertaistumista tai muita muutoksia, jotka voidaan katsoa väistyneen kielen aiheuttamiksi.

Sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyypillisiin substraattivaikutuksiin kuuluu myös sellaisen sanaston siirtyminen, joka on tiettyyn maantieteelliseen alueeseen kytköksissä. Esimerkiksi Suomen Lapissa monet maantieteellisiin muodostumiin, kasvillisuuteen ja eläimistöön liittyvät termit ovat peräisin saamelaiskielistä (esimerkiksi kaamos, jänkä, tokka ja tunturi).[1] Vaikka saamelaiskielten puhujat ovat suomalaistuneet, on tällainen sanasto säilynyt kielenvaihdon läpi, sillä se kuvaa konkreettisia tarkoitteita, joilla ei ole täsmällisiä vastineita suomen kielen muilla puhuma-alueilla. Samantapaisia saamesta lainattuja sanoja, kuten esimerkiksi hiihtoon ja käsityöhön liittyviä termejä, esiintyy lisäksi melko runsaasti myös suomen pohjoisimpien murteiden eteläpuolella, ja monien levikki kattaa koko suomen ja karjalan.[2][3]

Paikannimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikkein yleisin ja kiistattomin kielellisen substraatin ilmenemismuoto on paikannimistön siirtyminen kuolevasta kielestä uuteen kieleen. Esimerkiksi intiaanikielten vaikutus amerikanenglantiin rajoittuu lähes pelkästään paikannimistöön. Myös esimerkiksi saamelaiskielten vaikutus Suomen paikannimistöön[4] ja uralilaisten kielten vaikutus Venäjän eri alueiden paikannimistöön[5][6] on ollut hyvin huomattava.

Muut substraattivaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanastovaikutuksia lukuun ottamatta kielellisen substraattivaikutuksen todistamiseen liittyy yleensä melkoisia ongelmia. Esimerkiksi suomalais-ugrilaisten kielten vaikutus venäjän kieleen on nähty tutkimushistoriassa milloin valtavaksi, milloin mitättömäksi. Muita paljon keskusteltuja kielellisiä substraattivaikutuksia ovat muun muassa kelttiläisten kielten vaikutus englantiin ja ranskaan, baskin ja Iberian niemimaan kuolleiden kielten vaikutus espanjaan, illyyrien kielten vaikutus Balkanin kieliin jne.

Substraattien tutkijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaista kielitieteilijöistä substraatti-ilmiöitä ovat tutkineet muun muassa indoeuropeisti Petri Kallio[7][8], sekä aiheesta väitelleet fennougristit Janne Saarikivi[5][9] ja Ante Aikio[2][3][10]. Myös foneetikko ja Turun yliopiston fonetiikan emneritusprofessori Kalevi Wiik on esittänyt rohkeita oletuksia eri kielten substraattivaikutuksista muotoillessaan käsityksiä Euroopan kielten alkuperästä. Wiikin käsitysten suuresta julkisuudesta huolimatta asiantuntijat eivät kuitenkaan ole pitäneet niitä perusteltuina.[7][11]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. de Smit, Merlijn: Suomen sanaston alkuperä (Word-dokumentti) (Luentomoniste) Viitattu 11.3.2009. [vanhentunut linkki]
  2. a b Aikio, Ante: Saamelaiset lainasanat suomen ja karjalan kielessä (Väitöstiedote) 27.3.2009. Oulun yliopisto, viestintäpalvelut. Viitattu 28.4.2009.
  3. a b Aikio, Ante: The Saami Loanwords in Finnish and Karelian. Väitöskirja. Oulu: Oulun yliopisto, 2009. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 13.7.2009). (englanniksi)
  4. Aikio, Ante: The study of Saami substrate toponyms in Finland. Onomastica Uralica, 2007, nro 4, s. 159–197. Debrecen / Helsinki: Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 13.7.2009.
  5. a b Saarikivi, Janne: Substrata Uralica. Studies on finno-ugrian substrate in northern russian dialects. Väitöskirja. Tartu: Tartu University Press, 2006. ISBN 978-9949-11-474-0 ISBN 9949-11-474-8. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 13.7.2009). (englanniksi)
  6. Häkkinen, Jaakko: Pohjoisvenäläisten uralilainen tausta Jaakko Häkkinen. Viitattu 13.7.2009.
  7. a b Petri Kallio, Jorma Koivulehto, Asko Parpola: Kantagermaanin suomalais-ugrilainen substraatti: perusteeton hypoteesi. Tieteessä tapahtuu, 1997, nro 8, s. 47-51. Helsinki: Tieteellisten seurojen valtuuskunta. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 13.7.2009.
  8. Petri Kallio Petri Kallio. Viitattu 13.7.2009. (englanniksi)
  9. Janne Saarikivi Helsingin yliopisto. Suomalais-ugrilainen laitos. Viitattu 13.7.2009.
  10. Aikio, Ante: The Saami Substrate in Finnish and Karelian Ante Aikio's Homepage. Ante Aikio. Viitattu 13.7.2009. (englanniksi)
  11. Ante Aikio, Raimo Anttila, Sheila Embleton, Sirkka-Liisa Hahmo, Arja Hamari, Cornelius Hasselblatt, Esa Itkonen, Juha Janhunen, Petri Kallio, László Keresztes, Jorma Koivulehto, Ulla-Maija Kulonen, Johanna Laakso, Martti Leiwo, Jouko Lindstedt, Asko Parpola, Janne Saarikivi, Merlijn de Smit & Jussi Ylikoski: Tieto-Finlandia-ehdokkaana silkkaa huuhaata?. Helsingin Sanomat, 23.12. 2002, s. C6.