Evenkia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Evenkian sijainti Venäjän federaation kartalla.

Evenkian piiri eli Evenkia (ven. Эвенки́йский рай́он, Evenkijski raion) on erityisaseman omaava paikallinen itsehallintoalue Krasnojarskin aluepiirin itäosassa Venäjällä. Sen pinta-ala on 767 600 neliökilometriä[1] ja asukkaita on 16 700 (vuonna 2009).[2] Vuoteen 2007 saakka alue muodosti Evenkian autonomisen piirikunnan.

Maantiede ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evenkia sijaitsee Keski-Siperian ylängön keskiosassa. Idässä se rajoittuu Sahan tasavaltaan ja Irkutskin alueeseen, etelässä Krasnojarskin aluepiirin Kežman, Bogutšanyn, Motyginon ja Severo-Jeniseiskin piireihin, lännessä Turuhanskin ja pohjoisessa Taimyrin piireihin. Noin neljännes piirikunnasta sijaitsee Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella. Korkein kohta on Putoranan laakioon kuuluva Kamen (1 701 metriä merenpinnasta).[3]

Ilmasto on mantereellinen. Talvi on pitkä ja ankara, kesä lyhyt ja lämmin. Tammikuun keskilämpötila on alueen keskiosassa –36,8°, heinäkuun keskilämpötila 15,5°. Vuotuinen sademäärä on 300–500 mm.[3]

Suurimmat joet ovat Jenisein oikeanpuoleiset sivujoet Ala-Tunguska ja Kivinen-Tunguska. Evenkiasta saavat alkunsa myös Jenisen sivujoki Kureika sekä pohjoiseen virtaava Hatangan sivujoki Kotui. Alueella on paljon järviä.[4]

Taigametsät käsittävät neljä viidesosaa pinta-alasta. Tärkeimmät puulajit ovat lehtikuusi, kuusi ja mänty. Pohjoisosassa noin kymmenen prosenttia pinta-alasta on tundraa. Seudulla on laajoja ikirouta-alueita.[5]

Eläinkunta on rikas. Turkiseläimiä ovat soopeli, orava ja siperiannäätä. Muita nisäkkäitä ovat karhu, metsäjänis, ahma, siperianmaaorava, piisami, lumikko, kettu, susi, peura ja hirvi. Linnuista tavataan metsoa, teertä, pyytä ja riekkoa. Joissa ja järvissä esiintyy siperiansampea, sterlettiä, siperianjokilohta, siikaa, peledsiikaa, pohjanharjusta, madetta, haukea, ahventa ja ruutanaa .[5]

Maaperän luonnonvaroja ovat kivihiili, rautamalmi, grafiitti, maasälpä, öljy ja maakaasu.[3]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piirin ainoa kaupunkimainen taajama on Tura, jossa vuonna 2009 oli 5 300 asukasta (31,9 % piirin väestöstä). Muista asutuskeskuksista suurimmat ovat Baikit (3 700 asukasta) ja Vanavara (3 400).[2] Keskimääräinen asukastiheys on 0,03 henkeä neliökilometrillä (vuonna 2006).[1]

Vuonna 2002 venäläiset muodostivat 61,9 % Evenkian väestöstä, evenkit 21,5 %, jakuutit 5,6 %, ukrainalaiset 3,1 % ja ketit 1,2 %.[6]

Väestöstä 99,5 % osaa venäjää,[6] 11,9 % evenkiä ja 5,2 % jakuuttia. Evenkeistä 53,4 % puhuu evenkin kieltä.[7]

Evenkian asukasluku on ollut laskussa Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien. Varsinkin venäläisiä ja ukrainalaisia on muuttanut pois alueelta. Tämä käy ilmi, kun vertaa vuosien 1989 ja 2002 kansallisuusjakaumia. Vuonna 1989 Evenkiassa asui noin 24 000 henkeä, joista venäläisiä oli 67,5 %, pohjoisia alkuperäiskansoja 15,2 % (evenkejä 14,0 % ja kettejä 0,7 %), ukrainalaisia 5,3 % ja jakuutteja 3,8 %.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evenkian piirillä on Krasnojarskin aluepiirin sisällä laissa säädetty erityisasema, jonka tarkoituksena on sen etujen huomioon ottaminen aluetason päätöksenteossa.[8]

Vuoteen 2004 saakka Evenkian autonominen piirikunta oli jaettu kolmeen piiriin. Nykyiseen piiriin kuuluu sen hallinnollisen keskuksen Turan lisäksi 22 maaseutuasutusta ja kylää, jotka on jaettu Ilimpejan, Baikytin ja Tungussko-Tšunskin ryhmiin.[2]

Piirin kansanedustuselin on piirineuvosto, jonka 23 jäsentä edustavat jokainen yhtä piirin asutuksista.[9] Sen puheenjohtajana toimii piirin päämies. Toimeenpanovaltaa käyttää piirihallinto ja sen päämies.[10]

Piirin päämiehenä toimii vuodesta 2005 lähtien Pjotr Suvorov.[11] Piirihallinnon päämieheksi valittiin samaan aikaan Jaroslav Malaši.[12]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evenkialla ei ole rautatie- tai säännöllistä maantieyhteyttä. Suurin osa tavaroista kuljetetaan laivoilla kevään ja syksyn lyhyiden liikennöintikausien aikana. Tärkeimmät joet, Podkamennaja ja Nižnjaja Tunguska, ovat liikennöintikelpoisia vuosittain vain kolmen–neljän viikon ajan. Talvella tavaraliikennettä hoidetaan talviteitä pitkin.[13]

Krasnojarskin ja Turan välillä on päivittäinen lentoyhteys. Krasnojarskista lennetään kaksi kertaa viikossa myös Baikitiin ja Vanavaraan. Turasta, Baikitista ja Varnavarasta on säännöllistä lentoliikennettä piirin muihin taajamiin.[14]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääelinkeinoja ovat elintarvike-, metsä- ja puunjalostusteollisuus sekä poronhoito, kalastus, turkiseläinten metsästys ja -tarhaus. Vuoriteollisuus tuottaa kivihiiltä, grafiittia ja kalsiittia. Lisäksi tuotetaan sähköenergiaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seudun kantaväestöä ovat metsästystä, kalastusta ja poronhoitoa harjoittaneet evenkit. 1600-luvun alkupuolella alue liitettiin Venäjään, ja evenkit joutuivat maksamaan jasakkiveroa.[5]

Vuonna 1908 alueella tapahtui Tunguskan räjähdys.

1920-luvulla seudulle syntyi Turuhanskin piirin alaisuudessa toimineita alkuperäisväestön edustuslaitoksia. Vuonna 1927 perustettiin Ilimpejan (keskuspaikka Tura) ja Baikitin piirit. Joulukuussa 1930 muodostettiin Evenkien kansallinen piirikunta, joka vuonna 1977 sai autonomisen piirikunnan aseman. Maatalouden kollektivisoinnin aikana nomadielämää harjoittaneet evenkit asutettiin pysyviin asutuksiin. Kolhooseissa ja sovhooseissa alettiin harjoittaa maanviljelyä, karjataloutta ja turkiseläinten kasvatusta. Seudulle syntyi myös vuoriteollisuutta.[5]

Neuvostoliiton hajottua Evenkiasta tuli yksi Venäjän federaation jäsenistä eli subjekteista, joka samalla kuului myös toisen subjektin eli Krasnojarskin aluepiirin yhteyteen. 17. huhtikuuta 2005 pidetyn kansanäänestyksen perusteella Evenkian autonominen piirikunta liitettiin Krasnojarskin aluepiiriin 1. tammikuuta 2007.[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Evenkija: Karta i opisanije regiona Viitattu 29.6.2009. (venäjäksi)
  2. a b c Evenkija: Tšislennost naselenija Viitattu 29.6.2009. (venäjäksi)
  3. a b c Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 29, s. 551. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1978.
  4. Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 29, s. 551–552. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1978.
  5. a b c d Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 29, s. 552. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1978.
  6. a b Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.3. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom po subjektam Rossijskoi Federatsii. Viitattu 29.6.2009. (venäjäksi)
  7. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. Viitattu 29.6.2009. (venäjäksi)
  8. Territorialnoje ustroistvo Krasnojarskogo kraja Viitattu 29.6.2009. (venäjäksi)
  9. Evenkija: Raionnyi sovet deputatov Viitattu 29.6.2009. (venäjäksi)
  10. Evenkija: Polititšeski status Viitattu 29.6.2009. (venäjäksi)
  11. Evenkija: Glava raiona Viitattu 29.6.2009. (venäjäksi)
  12. Evenkija: Glava administratsii Viitattu 29.6.2009. (venäjäksi)
  13. Evenkija: Severnyi zavoz Viitattu 26.3.2010. (venäjäksi)
  14. Evenkija: Raspisanije aviareisov Viitattu 26.3.2010. (venäjäksi)
  15. Territorija. Krasnojarski krai. Evenkijski munitsipalnyi raion Viitattu 29.6.2009. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]