Keskustelu:Baškiirin kieli

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi artikkeliksi.--Kirkhakkinen 20. helmikuuta 2012 kello 23.34 (EET)

Viitteisiin voisi ehkä lisätä tiedostomuotoja ja kielimallineita, ellei niitä nähdä aivan ylimääräisinä. --Thi 20. helmikuuta 2012 kello 23.38 (EET)

Artikkelin kirjoittajana väittäisin, että tämä on kutakuinkin OK. --Esamatti1 21. helmikuuta 2012 kello 13.49 (EET)

Erittäin pätevä, mutta että altailaiset kielet olisivat kielikunta ja turkkilaiset kielet eivät vaatisi lähteen; sille että turkkilaiset kielet ovat kielikunta, uskoisin löytyvän runsaasti tuoreehkoja lähteitä.--Urjanhai 22. helmikuuta 2012 kello 18.34 (EET)

Lupaavaksi käy hyvin. Nykytilanteesta kerrotaan tosin harmillisen vähän, mutta perustiedot lienevät siinäkin välittyneet. Iivarius 21. helmikuuta 2012 kello 19.26 (EET)

En kannata, koska kielen rakenteesta ei kerrota mitään muuta kuin vähän äänteistä ja sanastosta. Morfologia ja syntaksi eli "kielioppi" jää kokonaan pimentoon.--Tanár 21. helmikuuta 2012 kello 23.35 (EET)

Tästä en ehkä ole ihan samaa mieltä, koska baškiiri on ihan perusturkkilaiskieli, joka poikkeaa "isostaveljestään" tataarista lähinna vain mainituin osin. --Esamatti1 22. helmikuuta 2012 kello 10.17 (EET)

Tottahan tuokin, mutta ei tataaristakaan kerrota sen enempää. En tiedä osaako lukija välttämättä etsiä tietoa turkkilaisten kielten artikkelista.--Tanár 22. helmikuuta 2012 kello 13.20 (EET)

Jaakko Anhavan tuoreehkossa suomenkielisessä yleisesityksessä Maailman kielet ja kielikunnat, ja myös kaikissa muissa näkemissäni uudemmissa lähteissä otetaan ymmärtääkseni se kanta, että altailaisia kieliä ei nykytietämyksen perusteella voida pitää kielikuntana, vaan kielikunnan tasoisen kokonaisuuden muodostavat baskiirin kielen yläpuiolella turkkilaiset kielet. Jos artikkelissa väitetään muuta, niin tiedolle tulisi esittää lähde tai korjata tieto nykyisten luotettavien lähteiden mukaiseksi. Tuon lähteistämättömän tiedon kanssa en voi kannattaa lupaavaksi, vaikka kielitieteen alalla vain maallikko ja harrasstaja olenkin.--Urjanhai 22. helmikuuta 2012 kello 18.14 (EET)

perustunee tähän lähteeseen [1]? Gopase+f 22. helmikuuta 2012 kello 18.17 (EET)

Ei voine pitää luotettavana, koska suomenkielisessä kielitieteellisessä kirjallisuudessa olen nähnyt lukuisia kertoja uudehkoissa yleisesityksissä esitettävän että altailaisten kielten välillä ei ole geneettistä vaan ainoastaan typologinen yhteys ja lisäksi yhteisestä rinnakkaisesta kehityksestä johtuvia yhtäläisyyksiä, ja johtuen uralilaisten ja turkkilaisten kielten esiintymisestä samoilla alueilla, uralilaisten kielten tutykijat ovat tästä hyvin perillä. Tuo Anhavan kirja on eräs, mutta ei ainoa lähde, ainakin myös Juha Janhunen on muisttakseni esittänyt samaa, ja samaan taisi aikoinaan päätyä jo G. J. Ramstedt. Tosin Janhusen mukaan typologinen yhtäläisyys voi olla osoitus kaukaisemmasta yhteisestä alkuperästä, mutta kuitenkin se on eri asia kuin kielikunnan kriteerinä oleva geneettin yhteys (tässä "geneettinen" ei viittaa geeneihin, vaan kielten todistettavaan kehittymiseen yhteisestä kantamuodosta).--Urjanhai 22. helmikuuta 2012 kello 18.27 (EET)

Totta. Ainakin uralilaisten kielten tutkijat ovat jo pitkään puhuneet korkeintaan "altailaishypoteesista". Turkkilaiset kielet ovat oma kielikuntansa, samoin uralilaiset jne. mitä kaikkia altailaisiin kieliin sitten onkaan liitetty.--Tanár 22. helmikuuta 2012 kello 19.02 (EET)

Korjasin leipätekstin mukaiseksi. --Esamatti1 23. helmikuuta 2012 kello 10.58 (EET)

Nyt kelpaa, ja saa kannatuksen.--Urjanhai 29. helmikuuta 2012 kello 14.37 (EET)

Päätän arvioinnin. Palataan asiaan jos joku parantaa artikkelia Tanarin ehdotusten mukaan. Gopase+f 29. helmikuuta 2012 kello 20.12 (EET)