Äxmät İsxaq
| Äxmät İsxaq | |
|---|---|
| Әхмәт Исхак أحمد إسحاق |
|
 Kirjailijat Fatix Xösni, Äxmät İsxaq ja Mostäy Kärim vuonna 1960. |
|
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet | Ahmet Ishakov |
| Syntynyt | 1905 Kazan, Kazanin kuvernementti, Venäjän keisarikunta |
| Kuollut | 1991 Kazan, Tataarien ASNT, Neuvostoliitto |
Äxmät Ğabdulla ulı İsxaq (tat. Әхмәт Габдулла улы Исхак, أحمد إسحاق, ven. Ахмет Абдулович Исхаков, Ahmet Abdulovitš Ishakov; 1905–1991) oli tataarilainen runoilija, kääntäjä ja toimittaja.
Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Äxmät İsxaq (Ahmet Ishakov) syntyi Kazanissa vuonna 1905. Hän aloitti opintonsa Möxämmädiyä -madrasassa ja jatkoi humanististen ja kasvatustieteiden yliopistossa. Tämän jälkeen hän toimi Leninin kommunistisen nuorisoliiton toimituksessa. Vuonna 1925 İsxaq meni Moskovaan, jossa hänen oli tarkoitus aloittaa opinnot Gerasimovin elokuvainstituutissa, mutta pian liittyikin tataarinkielisen Eşçe-sanomalehden toimitukseen, jossa tapasi kirjailijat Musa Cälil ja Qäwi Näcmi. Vuonna 1928 İsxaq palasi Kazaniin ja aloitti työskentelyn muissa tataarijulkaisuissa, kuten sanomalehdessä Qızıl Tatarstan, ja satiirisessa lehdessä Çayan.[1][2]
Vuosina 1939-1942 İsxaq oli "Tataarien ASNT:n Neuvostoliiton kirjailijoiden" johtaja. Toisen maailmansodan aikaan İsxaq värväytyi Neuvostoliiton armeijaan ja palveli komentajana ja sotilastoimittajana ensin Venäjän Kaukoidässä ja sitten Ukrainassa. Sodan jälkeen hän työskenteli lehdessä Vatan çaqıra ja vuosina 1963-1969 İsxaq oli Çayan -lehden päätoimittaja, jossa hän käytti pseudonyyminään Qaräxmätne.[3][4]
Julkaisutyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
İsxaq julkaisi kokonaisuudessaan noin 40 kirjaa. Ensimmäinen kirjallinen työ oli runo nimeltään Qızıl qoşlar, joka julkaistiin vuonna 1923 lehdessä Qızıl Şäreq yäşläre. Hän myöhemmin julkaisi monia runokokoelmia, kuten Taş uramnar cırı (1929), Bäxet turında cır (1939), Quray (1946), ja Cırda oçraşu (1957). İsxaq kirjoitti myös kirjallisuuskritiikkiä ja julkaisi teoksia Musa Cälilin ja Ğabdulla Tuqayn töistä.[4][5]
Käännettyihin kirjailijoihin kuuluu Ali-Shir Nava'i, Abai Qunanbaiuly, Mahtumkuli, Alexandr Puškin, Mihail Lermontov ja Vladimir Majakovski. Hän myös käänsi vanhaa tataarin kieltä käyttäneen Qol Ğälin teoksia nykyaikaisen tataarin muotoon.[3]
İsxaq otti osaa tataarien musiikkikulttuuriin. Hän kirjoitti muun muassa libreton oopperalle, joka perustui tataarikirjailijan Ğomär Bäşirovin vuoden 1948 romaaniin Namusı. Hän käänsi monia librettoja, kappaleita ja muita musiikkeja tataarin kielelle. Näihin kuuluu Neuvostoliiton kansallislaulu tataariksi.[4][6]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
İsxaqin vaimo oli Zäynäp Ğosmanova. Heillä oli kaksi poikaa; İrşat ja İliq.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b История Татарстана: какие письма писали маленькие сыновья татарского поэта Ахмета Исхака папе на войну? sntat.ru. 2019. Viitattu 21.6.202.
- ↑ Ganieva, R. K.; Sabirzyanov, G. S. (2011). "Ісхак Ахмет" [İsxaq Äxmät]. Енциклопедія Сучасної України [Encyclopedia of Modern Ukraine] (in Ukrainian). Vol. 11. Kyiv, Ukraine: Інститут енциклопедичних досліджень НАН України. ISBN 9789660220744.
- ↑ a b "Исхак Әхмәт" [İsxaq Äxmät]. Татарстан Язучылар берлеге, 2019.
- ↑ a b c Rafael Mostafin: "Әхмәт Исхакка 70 Яшь: Кызыл Кошлар Җырчысы" kazanutlary.ru. 1975. Viitattu 21.6.2023.
- ↑ Тукайча көләм kazanutlary.ru. Viitattu 21.6.2023.
- ↑ Совет Социалистик Республикалар Союзы гимны tatarlarga.ru. Viitattu 21.6.2023.
|
