Teptjaarit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuvitettu kuva teptjaarista 1800-luvun alussa.

Teptjaarit (tat. типтәр, tiptär) ovat Venäjällä Permin aluepiirissä, Tatarstanin kaakkoisosassa sekä luoteis-Baškortostanissa asuva tataariryhmä. Enemmistö heistä puhuu tataarin kielen keskimurretta ja osa baškiiria. Perinteinen uskonto on sunnalainen islam.

Ryhmän muodostivat Volgan keskijuoksulta Uralin alueelle 1500-luvun loppupuolelta lähtien muuttaneet siirtolaiset. Nimitys teptjaari perustuu persian sanaan daftar ’vihko, luettelo’, johon paikallisten feodaalitilallisten maille asettuneet uudisasukkaat merkittiin. Teptjaarit muodostivat erityisen talonpoikaisryhmän, johon tataarien lisäksi kuului baškiireja, tšuvasseja, mareja, udmurtteja ja mordvalaisia. Muslimien joukossa oli myös kristittyjä ja perinteisten uskontojen harjoittajia. Hallinnollisesti teptjaarit liitettiin vuonna 1855 baškiireihin.[1]

1700-luvun puolivälistä lähtien turkkilaisisperäisistä teptjaareista muodostui erillinen etninen ryhmä, johon sulautui myös mareja ja udmurtteja. Vuonna 1834 teptjaareja oli 147 100 henkeä ja 1900-luvun alussa heidän määränsä arvioitiin noin 382 tuhanneksi. 1800-luvulta lähtien he liittyivät jälleen Volgan tataareihin, ja vuoden 1926 väestönlaskennassa teptjaareina piti itseään vain 27 400 henkeä.[1]

Teptjaarien perinteisiä elinkeinoja ovat maanviljely ja karjanhoito. Aineellinen ja henkinen kulttuuri ei suuresti poikkea Volgan tataareista.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Narody Rossii: entsiklopedija, s. 334. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7.
  2. Narody Rossii: entsiklopedija, s. 334–335. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7.