Võro

võro
Oma nimi	võro kiil
Muu nimi	võru
Tiedot
Alue	Viro Venäjä
Puhujia	70 000
Sija	ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto	latinalainen
Kielenhuolto	Võron instituutti
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	uralilaiset kielet
Kieliryhmä	suomalais-ugrilaiset kielet suomalais-permiläiset kielet suomalais-volgalaiset kielet itämerensuomalaiset kielet
ISO 639-3	vro
Ohje

Võron levinneisyysalue: Võron maakunta ja setukaisten alue niiden historiallisten rajojen mukaan.

Võro eli võru on Kaakkois-Viron alueellinen alkuperäiskieli. Sitä on historiallisesti pidetty yhtenä viron etelämurteista, mutta nykyään se luetaan useimmiten omaksi kielekseen. Viron ja võron kielet muistuttavat kuitenkin toisiaan siinä määrin, että niiden puhujat ymmärtävät toisiaan, ja lisäksi lähes kaikki võrolaiset osaavat myös viroa. Võroa puhuu noin 70 000 ihmistä Võrun, Põlvan ja osittain myös Tarton ja Valgan maakunnissa. Võron puhujat (võrolaiset) ovat kansalliselta identiteetiltään virolaisia ja uskonnoltaan enimmäkseen luterilaisia.

Eteläviron kieltä, johon võro perustuu, kutsuttiin aikaisemmin myös Tarton kieleksi ja pohjoisviroa, johon viron kirjakieli perustuu, Tallinnan kieleksi. Võron kielelle on kehitetty kirjakieli, jota opetetaan sekä Tarton yliopistossa että 26:ssa Kaakkois-Viron koulussa. Joka toinen viikko ilmestyy võronkielinen sanomalehti Uma Leht. Vuonna 2004 Viroa edusti Eurovision laulukilpailussa võronkielinen kappale ”Tii” (suom. tie).

Võron kielestä vain vähän poikkeaa Viron kaakkoisimmassa osassa Setumaan maakunnassa sekä sen Venäjän puolelle rajaa jääneessä osassa puhuttu setukaisten eli seton (setun) kieli. Joskus puhutaankin ”võron-seton kielestä”. Seton puhujat eroavat võron puhujista siten, että he ovat uskonnoltaan ortodokseja ja kansalliselta identiteetiltään setukaisia, eivät virolaisia.

Võron ISO 639-3- ja SIL-koodi on vro.

Historiaa

Võro on vanhan etelävirolaisen heimokielen jälkeläinen. Eräs varhaisimmista etelävirolaisen kielen kirjallisista muistomerkeistä on Uuden Testamentin käännös Wastne Testament vuodelta 1686. Eteläviron asema alkoi heiketä 1880-luvun jälkeen, mutta kielen elvyttäminen alkoi 1980-luvun lopulla.

Vuonna 1995 Viron valtio perusti Võron instituutin, jonka tavoitteena on võron kielen ja kulttuurin kehittäminen ja tutkiminen.

Aiheesta muualla

• Võrokeeline Vikipeediä – Võronkielinen Wikipedia
• Võrolais-virolainen sanakirja (Võron instituutti)
• Võronkielinen sanomalehti "Uma Leht"
• Neiokõsõn võronkielisen kappaleen Tiin sanat
• Lue ja kuuntele esimerkki võron kielestä
• Võronkielisten tietokoneohjelmien kotisivu
• Englantilais-võrolaista tietokonetermistöä
• Eurominority suomeksi
• "Estonian dialects and layers" http://www.estonica.org
• Uralic languages (Salminen 2003)
• Kokoelma võronkielisiä piirrosanimaatioelokuvia

Kirjallisuutta

• Kalle Eller (1999): Võro-Seto language. Võro Instituut'. Võro.
• Sulev Iva (2002): Võro-eesti synaraamat. Võro Instituudi Toimõndusõq 12. Võro Instituut'. Võro
• Sulev Iva (2006): Võron kielen domeeneista. Olga Haurinen, Helena Sulkala (Toim.). Tutkielmia vähemmistökielistä Jäämereltä liivinrantaan. Vähemmistökielten tutkimus- ja koulutusverkoston raportti. (81–85). Oulu: Oulun Yliopisto.
• Hella Keem (1997): Võru keel. Eesti teaduste akadeemia Emakeele selts. Tallinn.
• Aune Valk (2000): Võrokeste identiteedist. Kadri Koreinik, Jan Rahman (toim.) A kiilt rahvas kynõlõs.. Võrokeste keelest, kommetest, identiteedist (s. 39–56). Võro Instituut'. Võro

Uralilaiset kielet

Itämerensuomalaiset kielet: inkeroinen | karjala (aunuksenkarjala, lyydi, varsinaiskarjala) | liivi | suomi (kveeni, meänkieli) | vatja | vepsä | viro (võro)
Saamelaiskielet --- Länsisaamelaiset kielet: eteläsaame | luulajansaame | piitimensaame | pohjoissaame | uumajansaame --- Itäsaamelaiset kielet: akkalansaame | inarinsaame | keminsaame | kiltinänsaame | koltansaame | turjansaame
Mordvalaiset kielet: ersä | mokša
Mari (niittymari, vuorimari)
Permiläiset kielet: komi (komipermjakki) | udmurtti
Hanti
Mansi
Unkari
Samojedikielet --- Pohjoissamojedilaiset kielet: enetsi | juratsi | nenetsi | nganasani --- Eteläsamojedilaiset kielet: kamassi | matori | selkuppi

• 
  

Luokittelemattomia kieliä: merja | meštšera | muroma

• 
  

Kiisteltyjä ryhmittelyjä
Suomalais-ugrilaiset kielet | Suomalais-permiläiset kielet | Suomalais-volgalaiset kielet | Volgalaiset kielet | Suomalais-saamelaiset kielet | Ugrilaiset kielet | Obinugrilaiset kielet