Narvan kulttuuri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Narvan kulttuuri on nimitys Viron, Latvian, Pohjois-Liettuan ja Luoteis-Venäjän alueella[1] neoliittisella kivikaudella 5 300−1 700 eaa.[2] vallinneelle kulttuurille. Nimensä se on saanut Narvan lähistöltä Riigikülasta löytyneen asuinpaikan mukaan. Narvan kulttuuria edelsi niin sanottu Kundan kulttuuri ja Narvan kulttuuri sulautui lopulta kampakeraamiseen kulttuuriin.[3]

Kulttuurin synty ja loppu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Narvan kulttuurin mukana Itämerelle levisi saviastioiden valmistamisen taito. Tämä taito levisi ilmeisesti kulttuuri lainana, eikä kansainvaellusten aiheuttamana.[4] Keramiikan tekeminen ei levinnyt äkisti vaan se tapahtui useiden sukupolvien tai jopa vuosisatojen kuluessa[1]. Kulttuurin varhaisimmat arkeologiset löydöt on ajoiotettu aikaan 5 500 eaa. Varhaisimmat löydöt ovat Itä-Latviasta.[5] Narvan kulttuuri kesti eri alueilla erilaisen ajanjakson ajan. Liettuassa kulttuuri kesti koko neoliittisen ajanjakson, eli noin 3500 vuotta. Latviassa se kesti neoliittisen ajan keskivaiheille, eli noin 2000 vuoden ajan. Virossa se kesti vain neoliittisen ajan varhaisimman ajanjakson, eli noin 1000 vuoden ajan.[1]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Narvan kulttuurin aikainen saviastia.

Keramiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Narvan kulttuurin aikainen keramiikka on hahmoltaan ja valmistustavoiltaan samanlaista koko Narvan kulttuurin vaikutusalueella. Tuon aikaiset ihmiset valmistivat suuri munanpuolikaan näköisiä astioita asettamalla päälekkäin useita kapeita savinauhoja. Mantereella tavattiin myös pitkänomaisia pientä vatia muistuttavia astioita. Saveen josta keramiikkaa valmistettiin lisättiin usieta lisäaineita. Esimerkiksi Virossa saveen saatettiin lisätä hienonnettuja kasvinosia ja kotilonkuorimurskaa. Saviastioiden pinta naarmutettiin ruoholla tai hammastetulla leimasimella. Kuivuneet astiat poltettiin nuotiossa.[6]

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Narvan kulttuurin aikaiset ihmiset elivät metsästyksellä. Tärkeimmät saaliseläimet olivat hirvi, alkuhärkä ja villisika. Vähemmän metsästettyjä lajeja olivat majava, karhu ja villihevonen. Myös turkiseläimiä metsästettiin jo Narvan kulttuurin aikana. Esimerkiksi näädän luita on löydetty tuon ajan asuinpaikoilta. Saarilla ja rannikolla pyydystettiin norppia ja harmaahylkeitä.[7]

Hautapaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin ja rikkain Narvan kulttuurin aikainen hautapaikka on löydetty Pohjois-Latvian Zvejniekistä. Paikalla on myös suurimmat tunnetut Kundan kulttuurin aikaiset kalmistot. Zvejniekissä hautaustavoissa jatkuivat jo Kundan kulttuurin mukana tulleet hautausperinteet. Ruumiit haudattiin selälleen, vatsalleen tai kyljelleen. Hautaamiseen käytettiin punamultaa, jolla ruumis peitettiin kokonaan. Hautaan laitettiin mukaan työ- ja metsästysvälineitä, sekä eläinten hampaista tehtyjä riipuksia.[8]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kriiska, Aivar ja Tvautri, Andres: Viron esihistoria. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978.951-746-879-4.
  • Seppo Zetterberg: Viron Historia. Helsinki: Tammi, 2007. ISBN 9517465203.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kriiska ja Tvauri 2007, s. 48
  2. Narvos kultūra Mokslo ir enciklopedijų leidybos institutas. Viitattu 25.10.2010. (liettuaksi)
  3. Zetterberg 2007, s. 25
  4. Kriiska ja Tvauri 2007, s. 47
  5. Kriiska ja Tvauri 2007, s. 49
  6. Kriiska ja Tvauri 2007, s. 53
  7. Kriiska ja Tvauri 2007, s. 52
  8. Kriiska ja Tvauri 2007, s. 51

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Marius Iršėnas: Antrophomorphic and zoomorphic Stone Age Art in Lithuania, and its archaeological Cultural Context. Archaeologia Baltica, 2010, nro 13, s. 175-190. Klaipėda, Liettua: Klaipėda University. ISSN 1392-5520. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 16.10.2012. (englanniksi)