Aestit
Wikipedia
Aestit olivat roomalaisen Tacituksen Germania-teoksessa vuonna 97 jaa. mainittu kansa,[1] joka asui Itämeren etelä- tai kaakkoisrannikolla, ilmeisesti lähinnä myöhemmän Itä-Preussin alueella. Tacituksen mukaan aestit puhuivat samantapaista kieltä kuin kelttiläisessä Britanniassa samaan aikaan puhuttiin, mutta väitteellä tuskin on todellisuuspohjaa. Todennäköisesti aestit olivat balttilaista kieltä puhuneita muinaispreussilaisten esivanhempia.
Tacituksen mukaan aestit käyttivät aseina puisia nuijia, palvoivat villisikoja ja olivat ensimmäisiä jotka keräsivät ja kävivät kauppaa meripihkalla. Meripihkakauppa on kuitenkin jo pronssikauteen palautuva ilmiö ja siten paljon Tacituksen aikoja vanhempi.
Aesti-nimi on selvästi samaa alkuperää kuin Virosta useimmissa kielissä käytetyt nimet - Eesti, Estland, Estonia jne. Ei kuitenkaan pidetä todennäköisenä, että Tacituksen aestit olisivat olleet itämerensuomalaisia.
