Galápagossaaret

Wikipedia

Galapagossaarten satelliittikuva

Galápagossaaret (esp. Islas Galápagos) on 13 vulkaanisen pääsaareen ja 6 pienemmän saaren muodostama ryhmä Tyynessä valtameressä 1000 kilometriä länteen Etelä-Amerikassa sijaitsevan Ecuadorin rannikolta. Saariryhmä kuuluu Ecuadorille. Saaret sijaitsevat päiväntasaajan molemmin puolin: päiväntasaaja kulkee suurimman saaren Isabelan pohjoisosan halki. Saariston leveys idästä länteen on 320 kilometriä.

UNESCO lisäsi Galápagossaaret uhanalaisten maailmanperintökohteiden listalleen kesäkuussa 2007. Saaria uhkaavat järjestön mukaan turismin lisääntyminen, tunkeilijaeläinlajit ja maahanmuutto. Galápagossaaret oli ensimmäinen kohde UNESCOn maailmaperintökohteiden listalla, joka perustettiin vuonna 1978.^[1]^[2]

[muokkaa] Eläinmaailma

Galápagossaaret tunnetaan erityisesti endeemisistä eli vain saarella elävistä kasveista ja eläimistä. Charles Darwinille niiden tutkiminen loi perustan teorioille luonnonvalinnasta ja evoluutiosta. Saarilla pesii useita lintulajeja, jotka monet ovat asuneet siellä vuosituhansia. Joitakin eläinlajeja ei tavata missään muualla. Saarilla elää muun muassa jättiläiskilpikonnia, joiden mukaan saariryhmä on saanut nimensä. Galapagossaarilla eläimet saivat elää rauhassa pitkään ihmisten tuloon saakka. Saariryhmältä tavattavat darwininsirkut muodostavat parhaan lintumaailmassa tavattavan esimerkin sopeutumisen suuntautumisesta eri ekologisiin lokeroihin.

Nuori merileijona

Laavaleguaani (Conolophus subcristatus)

Merileguaani (Amblyrhynchus cristatus)

Sinijalkasuula (Sula Nebouxii)

[muokkaa] Historia

Saaret löysi sattumalta myrskyn tuomana 10. maaliskuuta 1535 Panaman arkkipiispa Fray Tomás de Berlanga. Ecuador otti saaret haltuunsa 1832.

Saaret olivat asumattomia, tosin Thor Heyerdahl kertoi 1963 löytäneensä eteläamerikkalaista alkuperää olevaa keramiikkaa Galápagokselta. Havainnot ovat yhä kiistanalaisia. Charles Darwin vieraili saarella 15. syyskuuta–20. lokakuuta 1835.

[muokkaa] Ekoturismi

Vuonna 2000 matkailijoiden määrä oli rajoitettu. Nykyisin rajoitus perustuu siihen, että saarilla liikennöivien alusten määrä on rajoitettu nykyiselle tasolle. Matkailusta saadut rahat voivat tukea saarten ympäristöä ja tarjoavat paikallisille mannermaata korkeamman elintason. Luonnossa saa liikkua vain sertifioidun oppaan kanssa ja merkityillä reiteillä. Saarten päälentoasema, Seymourin lentoasema, sijaitsee Baltran saarella ja on rakennettu USA:n vanhan sotilaskentän pohjalle. Lentokoneet laskeutuvat kentälle useita kertoja vuorokaudessa. Myös risteilyt ovat lisänneet suosiotaan ja suurten risteilijäalusten tuloa alueelle pidetään suurena uhkana.

Vuodesta 1978 saaret ovat kuuluneet UNESCOn maailmanperintöluetteloon.

19 984 asukkaan (2003) Galápagossaarten suurin kaupunki on Puerto Ayora Santa Cruzin saarella. Pinta-alaltaan suurin saari on Isabela.