Merisiilit
Wikipedia
| Merisiilit | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||
|
||||||||
| Katso myös | ||||||||
| |
Merisiilit (Echinoidea) ovat piikkisen pallon muotoisia, piikkinahkaisiin kuuluvia merten selkärangattomia. Aikuinen yksilö on halkaisijaltaan tyypillisesti 3–10 cm. Ne etenevät merenpohjalla imujalkojensa avulla. Merisiilit voivat elää jopa n. 20 v.
Joidenkin merisiilien piikit voivat aiheuttaa kivuliaan tulehduksen jos niiden päälle astuu. Tiettyjä merisiililajeja voi pitää merivesiakvaariossa. Merisiilin mätiä käytetään Japanissa ruoanlaitossa, etenkin sushiannoksissa.
Useimmat merisiililajit ovat kasvissyöjiä. Ne saattavatkin aiheuttaa melkoista tuhoa rakkolevämetsille kannan ollessa runsaimmillaan. Vaikka niitä suojaa piikikäs kuori, ne eivät ole turvassa eläimiltä, jotka ovat erikoistuneet niiden pyyntiin. Tällaisia ovat esim. merisaukko ja merikissa.
Eräät kalat, kuten säppikalat pystyvät keikauttamaan merisiilin kumoon ja iskevät sitten herkkään alapuoleen. Merisiilit pystyvät kuitenkin puolustamaan itseään työntämällä piikit pohjahiekkaan tai -mutaan, jolloin kala ei pääse käsiksi niiden herkkään vatsaan.
[muokkaa] Terävä puolustautuminen
Merisiilien terävät piikit suojaavat hyvin eläintä petoja vastaan. Niiden piikit voivat olla jopa 30 cm pitkät ja ne tavallisesti pitävät pedot loitolla. Piikkien pisto aiheuttaa kipua, ja lisäksi piikistä vuotaa myrkkyä. Pahimmillaan piikkien pisto voi aiheuttaa verenmyrkytyksen. Kivun lisäksi myrkyn vaikutukset ovat mm. pahoinvointi, puutuminen ja hengitysvaikeus.
[muokkaa] Merisiilien historia
Merisiilejä on ollut maapallolla jo satoja miljoonia vuosia. Merisiilit ilmestyivät maapallolle ordovikikaudella (n. 490-443,5 miljoonaa vuotta sitten), eli ne kuuluvat vanhimpiin eläimiin. Niiden fossiileja on löydetty mm. Virosta, Ranskasta ja Australiasta.

