Merisaukko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Merisaukko
Seeotter.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen [1]
Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Heimo: Näätäeläimet Mustelidae
Suku: Enhydra
Laji: lutris
Kaksiosainen nimi
Enhydra lutris
(Linnaeus, 1758)
Levinneisyyskartta
Sinisellä merisaukon levinneisyysalue
Sinisellä merisaukon levinneisyysalue
Alalajit
  • Enhydra lutris kenyoni
  • Enhydra lutris lutris
  • Enhydra lutris nereis
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Merisaukko Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Merisaukko Commonsissa

Merisaukko (Enhydra lutris) on maailman pienin merinisäkäs. Sen hampaat, kallo ja turkki kertovat sopeutumisesta merielämään ja merestä saatavaan ravintoon.[2]

Merisaukosta on käytetty myös seuraavia tieteellisiä nimiä, mutta ne ovat vääriä ja vanhentuneita: Enhydra lutris kamtschatica (Dybowski, 1922), Lutra gracilis (Bechstein, 1800), Lutra marina (Erxleben, 1777), Lutra stelleri (Lesson, 1827) ja Mustela lutris (Linnaeus, 1758). Nykyisin käytettävä nimi Enhydra lutris on myös Linnaeuksen antama vuonna 1758.[3]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merisaukot ovat yksiä suurimmista näätäeläimistä, koiras voi painaa 22–45 kg ja olla pituudeltaan 120-150 cm, mistä alle kolmannes on häntää. Naaraat ovat vähän pienempiä, 14–33 kg ja 100-140 cm. Merisaukon pehmeä aluskarva on hienompaa ja tiheämpää kuin millään muulla eläimellä. Isokokoisilla aikuisilla voi olla jopa noin 100 000 karvaa neliösentillä. Tällainen pohjavilla pidättää ilmaa ja eristää tehokkaasti jäätävän kylmissä olosuhteissa, mikä on tärkeää, sillä merisaukolla ei ole suojaavaa rasvakerrosta eristeenään. Päällyskarva on ruskea tai punaruskea. Takajalat ovat pitkät, tassut leveät ja varpaiden välissä on räpylä. Etujalat ovat lyhyemmät ja niiden sormet sopivat tarttumiseen.[4] Syvän ruskea turkki vaalenee molemmilla sukupuolilla päätä kohti. Poikasten vaaleanruskea tai säämiskänvärinen turkki tummuu vähitellen iän myötä.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merisaukko asustaa Kuriilien saarilta Aleuttien kautta Alaskan rannikolle ulottuvalla alueella. Lisäksi sitä tavataan Kalifornian rannikolla. Pohjoisessa sen elinaluetta rajaa merijää, etelässä kelppilevän saatavuus noin 22 leveyspiirille asti. 1700- ja 1800-luvulla metsästys hävitti merisaukot monilta alueilta. Merisaukkoa on nyttemmin palautettu luontoon Pohjois-Amerikassa ja Venäjällä.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merisaukot elävät valtameren rannikolla kivikkoisen tai hiekkaisen merenpohjan päällä yleensä alle kilometrin päässä rantaviivasta. Tyypillisesti niiden elinalueella kasvaa laajoja kelppilevätiheikköjä.[4]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merisaukko syö rapuja, merisiilejä, meressä eläviä kotiloita, simpukoita, merikorvia, kaloja, kalmareita ja meritähtiä. Niiden hampaat sopivat kovakuoristen nilviäisten murskaamiseen. Yleensä ne tosin murskaavat kovakuoristen saaliseläinten kuoren vatsansa päällä käyttäen apuna merenpohjasta löytämiään kiviä. Tämä helpottaa niiden syömistä.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2006 maailmassa arvioitiin elävän noin 108 000 merisaukkoa.[2] Merisaukkoja on nähtävissä mm. tokiolaisessa eläintarhassa. Siellä on venäläinen merisaukko Mir (Rauha) poikasensa kanssa.[5] Merisaukkoja on myös Osakan akvaariossa.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Enhydra lutris IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. a b Enhydra lutris (Linnaeus, 1758), the Sea Otter IUCN Otter Specialis Group.
  3. ITIS: Enhydra lutris (Taxonomic Serial No.: 180547)
  4. a b Gunderson, A.: "Enhydra lutris" (On-line) 2002.. Animal Diversity Web. Viitattu 28.12. 2008.
  5. Yleisradio: Saukkovauvan polskuttelu hurmaa tokiolaisessa eläintarhassa, luettu 13.6.2007
  6. Cappio Chan: kuva merisaukosta, luettu 13.6.2007

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]