Guava
| Guava | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Myrtales |
| Heimo: | Myrttikasvit Myrtaceae |
| Suku: | Guavat Psidium |
| Laji: | guajava |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Psidium guajava |
|
| Katso myös | |
Guava eli hedelmäguava (Psidium guajava) on myrttikasveihin (Myrtaceae) lukeutuva pensas tai pienehkö trooppinen puu, joka kasvaa luonnostaan Karibialla, Väli- ja Etelä-Amerikassa. Guavapuu kasvaa luonnossa 20 metrin korkuiseksi, hedelmätarhoissa se jää yleensä kymmenmetriseksi. Sen kaarna on sileää ja kuparinväristä. Hilseillessään se paljastaa alla olevan vihreän jälsikerroksen.[2]
Guavan päärynänmuotoinen hedelmä on ihmisravinnoksi sopiva. Se on halkaisijaltaan noin 3–10 cm. Hedelmän väri vaihtelee vaaleanvihreästä keltaiseen ja joillakin lajikkeilla jopa voimakkaan punaiseen. Hedelmällä on voimakas tuoksu, ja se maistuu samanaikaisesti happamalta ja makealta.
Viljely ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monissa trooppisissa maissa viljellään guavaa. Hedelmän voi syödä sellaisenaan. Guavan lehdistä ja hedelmistä valmistetaan myös teetä, jota käytetään hoitona vatsavaivoihin.[3] Puuainesta käytetään yleisesti ruoan savustukseen miellyttävänä pidetyn arominsa vuoksi.
Guavaa voi myös viljellä Suomessa huonekasvina, jolloin kaupasta ostetun hedelmän siemeniä kylvetään kukkamultaan isoon reikäpohjaiseen kukkaruukkuun valoisalle paikalle. Kastellaan säännöllisesti, mutta mullan annetaan kuivahtaa kastelukertojen välillä. Kesäisin sitä voi pitää ulkona suojaisassa paikassa tai parvekkeella, mutta kylmää se ei kestä. Kukkii ja tuottaa hedelmää 2-3 vuodessa.[4]
Guava sisältää runsaasti C-vitamiinia, jopa 228 mg sataa grammaa kohden.[5] Täten yksi keskikokoinen guava, joka painaa n. 55 g, sisältää 126 mg C-vitamiinia, joka on 209 % suositellusta 60 mg:n päivän saantisuosituksesta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Canteiro, C. & Lucas, E.: Psidium guajava IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Rain-tree
- ↑ Antibacterial activity of GUAVA, Psidium guajava Linnaeus, leaf extracts on diarrhea-causing enteric bacteria isolated from Seabob shrimp, Xiphopenaeus kroyeri (Heller).[vanhentunut linkki]
- ↑ Rönnblom, Eva: Kasvitarha ikkunalla. Suomentanut Vainio, Hannele. Kustannus-Mäkelä Oy, 2003. ISBN 951-882-360-X.
- ↑ USDA National Nutrient Database for Standard Reference. (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Fineli: Guavan ravintosisältö (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Hedelmäguava eli guava (Psidium guajava)
- ITIS: Psidium guajava (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Psidium guajava (englanniksi)
- Flora of China: Psidium guajava (englanniksi)
|