Pääsiäissaari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pääsiäissaari
(Rapa Nui)
Isla de Pascua
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Pääsiäissaaren kartta ja sijainti suhteessa Etelä-Amerikkaan
Pääsiäissaaren kartta ja sijainti suhteessa Etelä-Amerikkaan
Valtio Chile
Alue Valparaíso
Maakunta Isla de Pascua
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Kunta
 – Kuvernööri Carmen Cardinali Paoa
 – Pormestari Carmen Cardinali Paoa
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 163,6 km²
Väkiluku (2012) 5 761
 – Tiheys 35,2 as./km²

Pääsiäissaari on Chilelle kuuluva saari eteläisellä Tyynellämerellä. Saaren pinta-ala on 163,6 km² ja muodoltaan se muistuttaa suorakulmaista kolmiota.

Saaren nimi on espanjaksi Isla de Pascua, paikallisella rapanuin kielellä se tunnetaan nimillä Rapa Nui (suuri saari), Te pito o te henúa (maailman napa) ja Mata ki te rangi (silmät, jotka katselevat taivasta). Saaresta puhutaan joskus myös monikossa nimellä Pääsiäissaaret, sillä pääsaaren lisäksi siihen kuuluvat kaksi pientä asumatonta naapurisaarta Motu Iti ja Motu Nui. Molemmat muodot ovat oikein.

Pääsiäissaaret ovat Chilen tärkeimpiä turistikohteita niiden kauneuden ja muinaisuuden vuoksi. Muinaisesta sivilisaatiosta ovat jääneet jäljelle jättimäiset moai-patsaat, joiden suojelusta Rapa Nuin kansallispuistossa vastaa Chilen hallituksen alainen CONAF-metsänsuojelujärjestö. Ne ovat kuuluneet Unescon maailmanperintöluetteloon vuodesta 1995 lähtien.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääsiäissaari on vulkaaninen saari Polynesian saaristossa. Sen koordinaatit ovat 27°10' eteläistä leveyttä, 109°27' läntistä pituutta. Saaren pinta-ala on 163 neliökilometriä. Saari sijaitsee noin 3 700 kilometriä länteen Chilen rannikolta ja noin 2 000 kilometrin päässä lähimmästä asutusta saaresta (Pitcairn). Muodoltaan saari on kolmiomainen ja sen kärjet ovat sammuneita tulivuoria.[1]

Väestöryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarella on noin 5 761 asukasta (2012), joista suurin osa (5 563 v. 2012) asuu Hanga Roan kaupungissa.lähde? 70 % on polynesialaisia rapanuita, suurin osa muista on peräisin Chilestä. Saarella puhutut kielet ovat espanja ja rapanui.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääsiäissaari on Chilen maakunta ja kunta, jota hallitaan sen mukaisesti. Saarella on kuvernööri, jonka nimittää tasavallan presidentti, sekä pormestari ja kunnanvaltuutettuja, jotka valitaan vaalein.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääsiäissaaren moai-patsaita.
Pääartikkeli: Pääsiäissaaren historia, Moai

Polynesialaiset lienevät asuttaneet saaren joskus 900-1200 jaa. Pääsiäissaarelaisten kieli ja kulttuuri on tyypillisesti polynesialainen. Jotkut, kuten Thor Heyerdahl, ovat väittäneet ainakin saaren pappiseliitin tulleen intiaanien asuttamasta Etelä-Amerikasta, mutta tästä ei ole pitäviä todisteita.

Metsäiselle saarelle syntyi asutuksen yhteydessä pian muun muassa maanviljelyllä, metsästyksellä ja kalastuksella elävä päällikkövaltainen kulttuuri. Saari oli jaettu runsaan kymmenen klaaninpäällikön kesken. Päälliköt esiintyivät tavalliselle kansalle jumalan jälkeläisinä ja asuivat rannassa parhailla mailla. Päälliköillä lienee ollut jonkinlainen sopimusjärjestelmä, joka mahdollisti valtavien moai-patsaiden rakennuttamisen eri puolilta saarta saaduista kivistä. Patsaat lepäsivät ahuiksi kutsuttujen suurten alustojen päällä. Ahut olivat alkujaan hautojen lähellä olevia temppelimäisiä keskuksia.

Noin vuoteen 1650 mennessä metsät oli pääosin hakattu pois. Maa kului eroosion myötä, mistä seurasi nälänhätää ja ihmissyöntiä. Pappisvaltainen järjestelmä romahti eikä patsaita enää pystytetty. Soturieliitti kaappasi vallan ja klaanit sotivat keskenään. Uusi uskonto nousi.selvennä

Eurooppalaiset löysivät saaren vuonna 1722. 1800-luvulla moni saarelainen joutui perulaisten orjiksi tai kuoli eurooppalaisten tuomiin tauteihin. Vuonna 1888 saari siirtyi Chilelle,[2] joka antoi saarelaisille kansalaisoikeudet vasta vuonna 1966.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Keegan, John: Sodankäynnin historia, s. 43–48. (Alkuteos: A History of Warfare) suomentanut Suistola, Jouni. Helsinki: Ajatuskirjat, 2005. ISBN 951-20-6967-9.
  • Thor Heyerdahl: Aku-Aku. Tammi, 1964.
  • Comisión Verdad Histórica y Nuevo Trato: Informe Comisión Verdad Histórica y Nuevo Trato. El pueblo Rapa Nui, 2001
  • Diamond, Jared: Romahdus. Terra cognita, 2005. ISBN 952-5202-84-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Keegan, s. 43–48
  2. Maailman maat ja kansat : Australia ja Oseania, s. 154. Valitut Palat, 1993. ISBN 9515840155.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 27°7′S, 109°22′W