Rapanuit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rapanuit
Pääsiäissaaren lippu.
Pääsiäissaaren lippu.
Väkiluku noin 4 650
Merkittävät asuinalueet
Flag of Rapa Nui, Chile.svg Pääsiäissaari
Chilen lippu Manner-Chile
Flag of French Polynesia.svg Tahiti
Kielet espanja, rapanui
Uskonnot kristinusko

Rapanuit ovat Chilen Pääsiäissaaren alkuperäiskansa. Vuonna 2002 rapanuiksi mielsi itsensä Chilessä 4 650 henkilöä. Suurin osa heistä asuu Pääsiäissaarella muutamien satojen asuessa manner-Chilessä ja Tahitilla. Yleisesti hyväksytyn teorian mukaan rapanuit ovat polynesialainen kansa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moai-patsaita.

Pääsiäissaari asutettiin luultavasti yli 1 000 vuotta sitten. Saaren asukkaat elivät pitkälti eristyksissä kunnes eurooppalaiset löysivät saaren vuonna 1722. Rapanuiden määrä väheni dramaattisesti eurooppalaisten tulon jälkeen orjakaupan takia. Vuosina 1859-1862 saarelta vietiin 1 500 asukasta orjiksi Peruun, josta saarelle pääsi palaamaan takaisin lopulta vain 15 henkilöä. Palaajien mukana tuli tauteja, jotka verottivat entisestään rapanuiden määrää. Pääsiäissaari tuli virallisesti Chilen valtaan vuonna 1888 ja rapanuit eristettiin saaren Hanga Roan alueelle. Heitä myös pakotettiin usein töihin. Rapanuiden oloja kohennettiin Eduardo Frei Montalva hallituskaudella ja vuonna 1966 heistä tuli Chilen kansalaisia. Augusto Pinochetin kaudella saaren infrastruktuuriin sijoitettiin paljon rahaa ja vuonna 1985 saarelle rakennettiin NASA:n lentokenttä rapanuiden vastustuksesta huolimatta. Vuonna 1992 Mr Hotu nousi saaren pormestariksi ensimmäisenä rapanuina. Rapanuiden alueelliset ja kulttuurilliset oikeudet tunnustettiin Chilen valtion taholta vuonna 1993 voimaan tulleella alkuperäiskansalailla. Chilen vuoden 1992 väestönlaskussa yli 20 000 henkilöä ilmoitti etniseksi taustakseen rapanuin, mutta vuoden 2002 tulosta 4 650 pidetään luotettavampana.[1]

Nykypäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rapanuiden tanssiryhmä.

Rapanuilla ei yleisesti ottaen ole vaatimuksia saaren itsenäistymiseksi Chilestä, mutta saarelle on ajettu laajempaa autonomiaa. Comisión de Verdad Histórica y Nuevo Trato suositteli vuonna 2003 autonomian myöntämistä saarelle, mutta asiaa ei olla ryhdytty toteuttamaan. Chilen valtio myöntää rapanuille tukea opiskeluun mannermaalla esimerkiksi Santiagossa tarjottavilla opiskelija-asunnoilla. Suurin osa työllistyneistä rapanuista elää turismiin liittyvillä ammateilla, mutta joidenkin mukaan liian suuri osa turismin tuloista ei jää saarelle.[1] Vuonna 2010 rapanuiden ja poliisin välille syttyneessä yhteenotossa loukkaantui ainakin kuusi henkilöä[2].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b World Directory of Minorities and Indigenous Peoples - Chile : Rapanui UNHCR. Minority Rights Group International. Viitattu 2.4.2011. (englanniksi)
  2. Ikaika M Hussey: Chilean police shoot and injure Rapa Nui native rights campaigners The Hawaii Independent. Viitattu 3.4.2011. (englanniksi)