Moai

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pääsiäissaaren moai-patsaita.

Moait ovat Pääsiäissaarella (Rapa Nui) sijaitsevia kivipatsaita. Patsaat ovat monoliitteja, eli yhdestä osasta veistettyjä. Ne voivat painaa yli 20 tonnia ja ovat yli kuusi metriä pitkiä, ja ovat siten megaliitteja. Pääsiäissaarella on tämänhetkisen laskennan mukaan 887 monoliittista kivipäätä.[1]

Nykykäsityksen mukaan patsaat teki saaret asuttanut polynesialainen väestö, sillä samantyyppisiä patsaita on löydetty myös muualta Polynesiasta. Patsaat liittyivät saaren uskontoon, jonka mukaan päälliköt olivat välittäjiä jumalien ja ihmisten välillä. Tällöin patsaat esittävät joko vielä eläneitä päälliköitä tai näiden esi-isiä.

Myytti patsaiden takana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaren ikivanhan legendan mukaan Hotu Matu -niminen päällikkö lähti aikojen alussa etsimään uutta kotia, ja päätyi Pääsiäissaarelle. Päällikön kuoltua saari jaettiin hänen kuuden poikansa kesken ja myöhemmin edelleen heidän jälkeläistensä kesken. Saaren asukkaat ovat voineet uskoa että patsaat saavat päälliköiden manan, elämänvoiman, joka olisi hyväksi koko saarelle, tuoden sateita ja viljavaa satoa. Tämä yksittäinen uskomus on kuitenkin vain osa monimutkaista myyttistä uskontoa ja on muuttunut aikojen kuluessa.

Veistäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhden 10-tonnisen moai-patsaan teko saattoi viedä erään tutkimuksen mukaan noin 16 päivää, mutta ehkä jopa yli kuukauden 54 mieheltä.[2]

Noin 95 prosenttia kaikista 887 tunnetusta moaista tehtiin kiveksi iskostuneesta vulkaanisesta tuhkasta Rano Rarakun kraatterilla, jossa on edelleen 394 moaita näkyvillä.lähde? Rano Rarakun kaivokset näyttävät olevan äkkiä hylättyjä, sillä kallioissa on vielä puoliksi kaiverrettuja patsaita.[3] Monia patsaita löytyy läheltä kaivosta: ilmeisesti ne ovat kaatuneet kuljetuksen aikana.

Pääsiäissaarten kivialustat ja patsaat ovat tyypillistä itäpolynesialaista perinnettä,[1] tosin omaan suuntaansa kehittynyttä. Pitcairnsaarten kiviset jalustat maraet olivat temppelien pohjia toisin kuin Pääsiäissaaren ahut, jotka olivat patsaiden alustoja.[4] Pitcairnilla ja muuallakin tehtiin myös punaisesta tulivuorenkuonasta patsaita, samoin kuin Pääsiäissaaren jotkut patsaat ovat punaista kuonaa.[5] Marquesassaarella tehtiin suuria patsaita punaisesta kuonasta ja tuffistakin hieman samaan tapaan kuin Pääsiäissaarella.[6]

Koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleensä suuri patsas painoi 10 tonnia, mutta Paro-niminen 11-metrinen patsas painaa 75 tonnia.[1] Paron punaisesta kivestä tehty päähine, pukao painaa 12 tonnia.[7] Eräs nyttemmin pystytetty Paroa lyhempi patsas painaa 87 tonnia. Rano Rarakun louhoksessa on keskeneräisiä, vielä suurempia patsaita, joista yksi painaa 270 tonnia.[8]

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet suuret patsaat lepäävät kivijalustojen, ahujen päällä.

Vaikka patsaat muistetaan usein vain kivipäinä, moailla on itse asiassa pään lisäksi myös typistetty ylävartalo. Noin joka viidennellä seremoniapaikoille siirretyistä patsaista oli punaisesta kivestä tehty sylinteri pukau päänsä päällä. Pukau esittää luultavasti pappispäällikön päähinettä. Nämä kivet louhittiin kaikki samassa kaivoksessa, joka tunnetaan nimellä Puna Pau. 95 % patsaista on melko helposti veistettävää Rano Rarakun kraatterin tuffia, joka on kivettynyttä tuliperäistä tuhkaa. Tuffi on melko pehmeätä sään kovettaman kuoren sisällä.[9]

Viime vuosina kaatuneita patsaita on löydetty koskemattomina kasvot maata päin. Silloin havaittiin, että alun perin patsaiden syvissä silmäkuopissa on ollut korallista tehdyt silmät. Myöhemmin joihinkin patsaisiin on restauroitu uudet silmät. Silmillä lienee ollut maaginen merkitys, koska kaadetuista patsaista on niitä turmeltu.

Teorioita patsaiden siirtämisestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Patsaiden siirto paikoilleen on vaatinut kymmeniä tai satoja ihmisiä, ja niiden kuljetustavasta on kehitelty aikojen kuluessa monia teorioita. Karkeasti ottaen teoriat voidaan jakaa niihin, joissa patsaita siirrettiin vaakasuorassa, ja toisiin, joissa patsaat olivat pystyssä jo kuljetettaessa. Lähes kaikki väitetyt patsaan kuljetustavat vaativat köysien käyttöä. Jotkin kuljetustavat vaativat alustoja, toiset eivät.

Thor Heyerdahl väitti vuonna 1955 suuren määrän ihmisiä vetäneen moaita perässään niin, että moai oli pelkän puunrungon päällä. Tämä olisi vaatinut suuren määrän vetäjiä. Erään käsityksen mukaan kitkaa pienentämään olisi käytetty teloja, niin kuin Loven tekemässä kokeessa, missä Moai oli asennettu rekeen rullien päälle.

Kalifornian yliopiston arkeologi Jo Anne Tilburgin mukaan patsaat on voitu kuljettaa paikoilleen myös banaanilla voideltujen puisten telojen varassa. Hän on tehnyt asiasta onnistuneen käytännön kokeen. Tilburgin ajatuksen mukaan patsaiden kuljetukseen lienee käytetty kanoottitikkaita.[10][11] Kanoottitikkaissa oli metrin välein olevia puolamaisia poikkipuita, joista muodostuvaa katkonaista pintaa pitkin esinettä kuljettiin. Jyrkässä mäessä puolat saatettiin yhdistää kahdella toisiinsa kuin köysitikkaiksi, tai asentaa kahden pitkittäisuuntaisen raiteen päälle jotta saataisin tasainen kuljetustie.[12] Poikkipuut eivät pyörineet, ja kuljettava raskas kanootti, tukki tai kivi vedettiin niitä pitkin.

Anne Tilburgin teettämässä kokeessa on 50-70 ihmistä vetänyt keskikokoista 12 tonnin patsasta 15 km, kun tehtiin työtä 5 h päivässä. 500 ihmistä olisi voinut vetää tikkaita pitkin Paron tyyppistä suurinta patsasta.[13] Patsaat saatiin pystyyn luultavasti käyttämällä tukevaa kiviramppia, köysiä ja tukkeja apuna. Tukeilla nostettiin ensin patsasta vähän pystyyn, jolloin kiviä saatettiin latoa patsaan koholla olevan yläosan alla. Tätä toistettiin kunnes patsas oli pystyssä.[14] Pystyyn noston loppuvaihe oli vaarallisin.[15] Patsaan pystyttäneen yhteisön koko saattoi olla noin 400 henkeä.[16]

Terry Huntin, Carl Lipon ja Sergio Rapun tekemien kokeiden mukaan patsaat kuljetettiin köysien avulla pystyssä D:n muotoisen pohjan varassa siirtäen eteenpäin ensin patsaan oikeaa, sitten vasenta puolta. Tämä olisi näyttänyt siltä kuin patsaat olisivat kävelleet, ja tällöin saarelaisten perimätieto patsaiden kulusta paikoilleen kävellen olisi totta. Tällöin puurullia tai muita alustoja ei olisi tarvittu.[17][18]

Mulloyn mukaan moaita olisi keinuteltu kahdesta puunrungosta tehdyn V:n muotoisi melkein vaakasuorassa olevien Moain päällä olevien "jalkojen" varassa.

Pavelin mukaan moai olisi kulkenut alaosastaan pyörien pystyasennossa ilman alustoja, mutta tehdyssä kokeessa tämä kuljetustapa hioi pois patsaan jalustaa.

Melko uuden teorian mukaan patsaat on "kävelytetty" paikalleen keinuttelemalla niitä puolelta toiselle ja siirtämällä ilmassa olevaa puolta eteenpäin, jolloin ne liikkuisivat eteenpäin.

Hylkääminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Patsaiden hylkääminen liittyi nykykäsityksen mukaan saarta johtaneen pappiseliitin vallan romahdukseen nälänhädän takia. Työn yksityiskohtia ei ole pystytty täysin selvittämään, mutta tutkimusten mukaan patsaiden kaiverruksen päätyttyä saaren asukkaat kaatoivat itse lähes kaikki paikoilleen siirretyt patsaat. 1800-luvun puoliväliin mennessä kaikki kaivoksen ulkopuolella olevat ja suurin osa kaivoksessa olevista patsaista oli kaadettu. Nykyään noin 50 seremoniapaikoilla olevaa patsasta on nostettu uudelleen pystyyn.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Diamond, Jared: Romahdus: Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä. (Collapse: How societies choose to fail or succeed, 2005.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2005. ISBN 952-5202-84-4.
  • Fagan, Brian M. (toim.): Muinaisen maailman suuret salaisuudet. (The seventy great mysteries of the ancient world: Unlocking the secrets of past civilizations, 2001.) Suomentanut Jaana Iso-Markku. Helsingissä: Otava, 2003. ISBN 951-1-18138-6.
  • Heyerdahl 1955, Mulloy 1970, Pavel 1986, Love 1987, Tilburg 1988

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Romahdus, Jared Diamond, terra Cognita, 2005, s 113
  2. Muinaisen maailman suuret salaisuudet, Brian M. Fagan, 2003, s 49
  3. Diamond 2005, s 112, s 114
  4. Diamond 2005, s 113
  5. Diamond 2005, s 113
  6. Diamond 2005, s 113
  7. Diamond 2005, s 114
  8. Diamond 2005, s 113
  9. Diamond 2005, s 112, s 114
  10. Diamond 2005
  11. Fagan 2003 s 49
  12. Fagan 2003, s 49
  13. Diamond 2005, s 117
  14. Fagan 2003, s 49
  15. Diamond 2005
  16. Fagan 2003, s 49
  17. Uusi teoria: Pääsiäissaaren patsaat kävelivät sittenkin (html) National Geographic Suomi. 26.06.2012. National Geographic News. Viitattu 9.8.2012. suomi
  18. National Geographic 7(2012, 26.7.2012, s. 26-43 "Kävelevät patsaat", "Kunpa saaren patsaat osaisivat puhua", Hannah Bloch, Kohta "kuinka moait liikkuivat" s 34-35 ja myös s. 41-42

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Moai.