Mississippi

State of Mississippi

Osavaltion lippu Osavaltion sinetti
Osavaltion lempinimi: Magnolia state, The Bayou State, The Eagle State, The Hospitality State
Yhdysvaltain osavaltiot
Pääkaupunki	Jackson
Suurin kaupunki	Jackson
Kuvernööri	Haley Barbour (R)
Viralliset kielet	englanti
Pinta-ala	125 546 km² (32.)
- Maa-ala	121 488 km²
- Vesiala	3 945 km² (3 %)
Väestö (2010)
- Asukkaita	2 967 297 (31.)
- Asukastiheys	23,65/km² (32.)
Liittovaltion osavaltioksi
- Päivämäärä	10. joulukuuta 1817
- Järjestyksessä	20.
Aikavyöhyke	UTC-6/-5
Leveyspiiri	30°13'N - 35°N
Pituuspiiri	88°7'W - 91°41'W
Leveys	275 km
Pituus	545 km
Pinnanmuodostus
- Korkein kohta	246 m
- Keskikorkeus	90 m
- Matalin kohta	0 m
Lyhenteet
- Postilyhenne	MS
- ISO 3166-2	US-MS
Sivusto	www.state.ms.us
Löydä lisää Yhdysvaltoihin liittyviä artikkeleitaYhdysvaltojen teemasivulta

Mississippi on Yhdysvaltain eteläosissa sijaitseva osavaltio, joka on saanut nimensä Mississippijoen mukaan. Mississippi liitettiin Yhdysvaltoihin 20. osavaltiona 1817, mutta se erosi vuonna 1861 Yhdysvaltain sisällissodan aikaan. Osavaltio liitettiin uudelleen Yhdysvaltoihin 1870.

Maantiede

Mississipin kartta

Mississipin naapuriosavaltioita ovat Louisiana etelässä ja lännessä, Arkansas lännessä, Tennessee pohjoisessa ja Alabama idässä. Rajana lännessä toimii Mississippijoki. Suuria jokia Mississipin lisäksi ovat Big Black River, Pearl River, Yazoo River, Pascagoula River, ja Tombigbee River. Suuria järviä ovat Ross Barnet Reservoir, Arkabutla Lake, Sardis Lake ja Grenada lake.

Mississipin korkein kohta on Woodall Mountain, joka on 246 metriä merenpinnasta. Matalin kohta on Meksikonlahden rannikko.

Historia

1000-luvun alkupuolella Mississippiä asuttivat alkuperäiskansojen heimot, joiden kulttuuria kutsutaan nykyään Mississippiläiseksi kulttuuriksi. Ensimmäiset alueella käyneet eurooppalaiset olivat espanjalaisia tutkimusmatkailijoita 1540-luvulla, mutta vasta vuonna 1699 ranskalaiset uudisraivaajat jäivät asuttamaan seutua pysyvästi. Alue oli 1700-luvun alussa sekä espanjalaisten, ranskalaisten että brittien hallussa kunnes liittyi Yhdysvaltoihin vuonna 1798 Mississippin territoriona. Mississippistä tuli 20. Yhdysvaltojen osavaltio 10. joulukuuta 1817.

1850-luvulla Yhdysvaltain etelävaltiot tuottivat 60 % maailman puuvillasta, ja myös Mississippissä puuvillaplantaasien omistajat rikastuivat nopeasti. Puuvillan viljelyyn tarvittiin kuitenkin orjatyövoimaa ja varallisuuserot olivat suuret, mikä näkyi myös osavaltion politiikassa. Mississippi erosi sisällissodassa Yhdysvalloista toisena osavaltiona 9. tammikuuta 1861, mutta pohjoisvaltioiden joukot voittivat sodan ja osavaltio liitettiin takaisin 23. helmikuuta 1870.

Mississippi oli Louisianan ja Texasin ohella rotuerottelun johtavia valtioita, ja tummaihoisia syrjivien lakien lisääntymisen vuoksi yli 400 000 mustaa muutti osavaltiosta pois 1940-luvulla. Osavaltio sai 1960-luvulla taantumuksellisen maineen monien poliitikkojen vastustettua tummaihoisten yhtäläisiä oikeuksia valkoisten kanssa, ja Ku Klux Klanin mustia vastaan harjoittama väkivalta oli omiaan lisäämään tätä. Mississippi kumosi kieltolain 1966 viimeisenä osavaltiona, ja se oli myös viimeinen osavaltio, jossa orjuus virallisesti kiellettiin lailla, vuonna 1995.

Talous

Kalastusaluksia Biloxissa

The Bureau of Economic Analysis arvioi, että Mississippin kokonaistuotanto vuonna 2003 oli 72 miljardia USD. Henkilökohtaiset tulot vuonna 2003 olivat USD 23 466, mikä on vähiten kaikista 51 osavaltiosta (lista sisältää Washington (D.C.):n).

Mississippin köyhyys on pitkälti perua Yhdysvaltojen sisällissodasta (1861-1865); ennen sotaa osavaltio oli maan viidenneksi vaurain. Osavaltion tuolloisista 800 000 asukkaasta menehtyi sodassa 30 000, maanviljelijät kärsivät kun orjatyövoima kiellettiin ja pohjoisvaltioiden joukot jättivät jälkeensä yleisen hävityksen.

Mississippin maatalouden tärkeimmät tuotteet ovat broilerit, puuvilla, soija, kasvatettu kala ja nautakarja.

Väestö

Mississippiläinen neljännesdollari

Mississippin väkiluku oli vuonna 2006 2 967 297, mikä osoittaa 4,3 % kasvua vuodesta 2000. Väestön rodullinen rakenne oli vuonna 2000 seuraavanlainen:

• Valkoisia 59,1 %
• Mustia 37,0 %
• Latinoja 2,7 %
• Aasialaisia 0,9 %
• Alkuperäiskansojen edustajia 0,5 %
• Enemmän kuin yhden rodun edustajia 1,1 %

Vuoteen 1940 asti afroamerikkalaiset olivat osavaltiossa enemmistönä (1940-luvulla lähes 400 000 mustaa muutti osavaltiosta paetessaan rotuerottelua). Heidän määränsä laski sittemmin mutta on nyt jälleen alkanut nousta mustan väestönosan korkeiden syntyvyyslukujen ansiosta. Suurin osa osavaltion julkisen koululaitoksen oppilaista on mustia.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mississippi Wikimedia Commonsissa

Yhdysvaltain hallinnolliset alueet