Gregorius XIII

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gregorius XIII
Gregory XIII.jpg
Syntymänimi Ugo Buoncompagni
Paavius alkoi 13. toukokuuta 1572
Paavius päättyi 10. huhtikuuta 1585
Edeltäjä Pyhä Pius V
Seuraaja Sixtus V
Syntynyt 1502
Kuollut 1585

Paavi Gregorius XIII, syntymänimeltään Ugo Buoncompagni, oli paavina 13. toukokuuta 157210. huhtikuuta 1585).[1] Hän pyrki valloittamaan takaisin katoliselle kirkolle ne alueet, jotka uskonpuhdistus oli siltä vienyt. Hän oli katolisen vastauskonpuhdistuksen huomattavimpia paaveja ja jesuiittojen suosija. Hänen määräyksestään vuonna 1582 otettiin käyttöön gregoriaaninen kalenteri.[2]

Vastauskonpuhdistajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gregorius XIII muun muassa lähetti Skandinaviaan jesuiittaisä Antonio Possevinon taivuttelemaan Ruotsin kuningas Juhana III:ta käätymään takaisin katoliseen kirkkoon. Possevinon matkakertomuksen mukaan erityisesti suomalaiset olisivat olleet valmiita jättämään luterilaisuuden, koska olivat mieltyneet vanhoihin kirkonmenoihin.[3]

Paavi Gregorius XIII:n vaakuna

Ranskan uskonsodissa Gregorius XIII tuki katolisia heidän sodassaan protestanttisia hugenotteja vastaan. Hän jopa lyötätti juhlamitalin sen johdosta, että Ranskan katoliset olivat surmanneet noin 10 000 hugenottia, jotka olivat tulleet juhlimaan hugenottien johtomiehen Navarran kuninkaan Henrik Bourbonin (myöhempi Ranskan kuningas Henrik IV) ja Ranskan kuninkaan sisaren häitä Pariisiin. Tästä Pyhän Bartolomeuksen yön tapahtumasta on Vatikaanin palatsin valtaistuinsalissa fresko, jonka Giorgio Vasari maalasi Gregorius XIII:n määräyksestä.[4]

Näistä tapahtumista huolimatta myöhemmin kuninkaaksi kruunattu entinen hugenottiprotestantti Henrik IV kääntyi lopulta katoliseen uskoon, mutta paavin harmiksi hän myös sääti niin sanotulla Nantesin ediktillä Ranskaan uskonvapauden ja oli siten lojaali myös entisille hugenottiveljilleen.[2]

Gregorius XIII antoi siunauksensa Espanjassa toimineen nuntiuksensa suunnitelmalle salamurhata Englannin kuningatar Elisabet I. Hän julisti hankkeen olevan Jumalan silmissä armollinen teko. Suunnitelma kumminkin epäonnistui.[3]

Hän toimi vastauskonpuhdistajana myös humanistisella puolella lahjoittamalla paaviutensa aikana kaksi miljoonaa kultarahaa vähävaraisille opiskelijoille. Opiskelijoita varten hän perusti lukuisia pappisseminaareja Roomaan niin englantilaisille, saksalaisille kuin kreikkalaisillekkin. Myös lähetystyön hän otti vakavasti lähettämällä lähetyssaarnaajia aina Japaniin saakka.[5]

Kalenterin uudistajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gregorius XIII:n määräyksestä katolisissa maissa otettiin käyttöön hänen nimeään kantava gregoriaaninen kalenteri. Siihen siirryttiin lokakuussa 1582, jolloin lokakuun 4. päivän jälkeen seurasi suoraan 15. lokakuuta. Protestanttisissa ja ortodoksisissa noudatettiin kuitenkin vielä pitkään tämän jälkeen vanhaa juliaanista kalenteria, joten niissä oli eri päivämäärä kuin katolisissa maissa. Esimerkiksi Englannissa ja sen siirtomaissa uuteen ajanlaskuun siirryttiin vasta vuonna 1752, Ruotsissa ja siihen kuuluneessa Suomessa 1753 ja Venäjällä vasta 1918.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hanska, Jussi: Kristuksen sijaiset maan päällä? Paaviuden historiaa apostoli Paavalista Johannes Paavali toiseen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-719-2.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hanska 2005: 322.
  2. a b Hanska 2005: 115.
  3. a b Hanska 2005: 114.
  4. Hanska 2005: 113-114.
  5. Hanska 2005: 114-115.


Edeltäjä:
Pyhä Pius V
Luettelo paaveista

Emblem of the Papacy SE.svg

Seuraaja:
Sixtus V