Saturnalia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Saturnalia oli roomalaisten keskitalvenjuhla, jota vietettiin Saturnus-jumalan kunniaksi. Alun perin sitä juhlittiin 17. joulukuuta, mutta viimeistään Sullan ajasta lähtien juhla kesti viikon ajan, 17.–23. joulukuuta. Tähän vuodenaikaan syyskylvöt oli saatu juuri tehtyä, ja oli siis sopiva aika juhlia maanviljelyn jumala Saturnusta. Samalla juhlan koettiin olevan hetkellinen paluu Saturnuksen valtakauden kulta-aikaan.

Saturnalia vastasi perinteiltään pitkälti kreikkalaista Kronia-juhlaa, jota vietettiin Saturnuksen kreikkalaisen vastineen Kronoksen kunniaksi. Roomalainen juhla alkoikin kreikkalaisen riitin mukaisella eli paljain päin suoritetulla uhrilla. Uhri toimitettiin Saturnuksen temppelin edessä Capitoliumin juurella ja vuodesta 217 eaa. alkaen uhrin jälkeen järjestettiin yleinen juhla-ateria. Muutoin juhlan ohjelma oli epävirallinen. Juhliminen sisälsi vierailuja ystävien luona, syömistä, juomista, pienten lahjojen antamista ja yleistä hauskanpitoa. Juhlan erikoisuutena oli ihmisten roolien kääntyminen päälaelleen: kansalaiset vaihtoivat toogansa tavallisen kansan käyttämiin yksinkertaisiin asuihin, kaikki käyttivät vapautettujen orjien tunnusmerkkinä toiminutta pileus-lakkia, orjilla oli lupa arvostella isäntiään ja he söivät näiden kanssa yhteisen illallisen. Yleiseen hauskanpitoon kuuluivat myös uhkapelit, jotka olivat juhlan ajan poikkeuksellisesti sallittuja. Juhlintaa johtamaan valittiin princeps saturnalicius, eräänlainen karnevaalikuningas. Juhlan aikana yleinen tervehdys oli Io Saturnalia!

Useiden nykyiseen joulunviettoon liittyvien tapojen arvellaan periytyvän Saturnaliasta.

Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.