Kaarle Krohn

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaarle Krohn
Kaarle Krohn.
Kaarle Krohn.
Syntynyt 10. toukokuuta 1863
Helsinki
Kuollut 19. heinäkuuta 1933 (70 vuotta)
Sammatti
Kansallisuus suomalainen
Ammatti kielitieteilijä

Kaarle Leopold Krohn (10. toukokuuta 1863 Helsinki19. heinäkuuta 1933 Sammatti[1]) oli kielitieteilijä, kansanrunouden tutkija ja Helsingin yliopiston suomalaisen ja vertailevan kansanrunoustutkimuksen professori.

Kaarle Krohn tuli tunnetuksi suomalaisen kansanrunoustieteellisen metodin, ns. historiallis-maantieteellisen metodin, kehittäjänä. Metodilla pyritään selvittämään runon, myytin, legendan tai sadun varhaisvaiheita, kulkeutumista ja muuntumista. Metodi perustui saman runon tai sadun eri toisintojen vertailuun. Analysoimalla toisintojen maantieteellistä levinneisyyttä Krohn pyrki rekonstruoimaan runon eri aikoina esiintyneet versiot todennäköistä alkuversiota myöten.

Metodin kehitti alun perin Kaarle Krohnin isä, Helsingin yliopiston kielitieteen professori Julius Krohn. Kaarle Krohn jatkoi isänsä työtä ja teki metodista kansainvälisesti tunnetun. Sitä kutsutaan nykyään paitsi maantieteellis-historialliseksi metodiksi, myös suomalaiseksi tutkimusmenetelmäksi (The Finnish Research Method). Metodia pidetään folkloristiikan ensimmäisenä tieteellisenä menetelmänä.

Tutkimuksillaan Kaarle Krohn pyrki selvittämään kysymystä Kalevalan runojen alkuperästä. Krohn päätyi siihen, että runot olivat syntyneet Länsi-Suomessa, josta ne sittemmin olivat levinneet Karjalaan ja Inkeriin. Aikaisemmissa tutkimuksissaan Krohn oli taipuvainen pitämään runoja pakanallistuneina versioina kristillisistä kertomuksista. Vuonna 1918 ilmestyneessä kaksiosaisessa tutkimuksessaan Kalevalankysymyksiä hän omaksui uuden käsityksen, jonka mukaan runot suurelta osin perustuivat historiallisiin tositapahtumiin.

Krohn otti myös kantaa Kalevalan Sammon alkuperään ja asettui aluksi tukemaan isänsä käsitystä, jonka mukaan Sampo oli aurinko. Myöhemmin hän tarkisti kantaansa ja päätyi 1920-luvulla tukemaan Uno Harvan teoriaa Sammosta maailmanpuu-myytin ilmentymänä. Sammon ryöstöstä kertova runo kuitenkin perustui Krohnin mielestä Gotlantiin tehtyyn ryöstöretkeen.

Krohn oli Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja vuonna 1907.[2]

Kaarle Krohnin veli oli säveltäjä ja musiikintutkija Ilmari Krohn ja sisaria kirjailijat Helmi Krohn ja Aino Kallas. Hänen serkkunsa oli säveltäjä Mikael Nyberg.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan Iso tietosanakirja osa 4 palsta 1509
  2. Tala, Heikki (päätoim.): Vuosisata suomalaisuuden puolesta: Suomalaisuuden liitto 1906–2006. Helsinki: Suomalaisuuden liitto, 2006. ISBN 951-96348-7-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: