Keskustelu:Untamo

Timo Heikilän teoria on kiinnostava, mutta vaikuttaa mielikuvitukselliselta ellei suorastaan huuhaalta. Artikkelissa se kuitenkin on pääosassa.--130.234.5.136 29. toukokuuta 2007 kello 10.04 (UTC)

Haluaisin puolustella artikkelin nykytilaa muutamilla seikoilla.

• Heikkilän käsitykset on esitetty lopussa omassa osiossaan (lukuun ottamatta erästä huomautusta, josta käy ilmi kenen käsityksestä puhutaan), eikä niitä ole solutettu muun tekstin sekaan.
• Ne on esitelty tavalla, josta käy ilmi, että ne ovat Heikkilän omia ja hypoteesejä.
• Ne ovat uusimpia asiasta esitettyjä näkemyksiä.
• Heikkilä ei ole yksin muuten kuin pisimmälle viedyissä hypoteeseissään (tässä tapauksessa lähinnä Kullervon rooli). Esimerkiksi Untamon suvun liittäminen Untamo-sukuisiin paikannimiin ei ole Heikkilän keksintöä, vaan se tuli jo kansanperinteestä varhaisemmille tutkijoille ja siitä eteenpäin Heikkilälle. Samoin Kalevan (poikien) ja monien muiden hyvin samankaltaisten taruolentojen, kuten hiisien, lappalaisten ja jatulien, yhdistäminen sisä-suomen väestöön tai väestöihin on jo vanha käsitys.
• Heikkilän teoria on kiinnostava. Kyllä, minusta tämä on hyvä syy, jos muut asiat ovat riittävässä kunnossa, mutta ei takerruta tähän.
• Pidän itse Heikkilän eräitä teorioita mielikuvituksellisena ja epäuskottavina, enkä siis yritä levittää niitä jkokonaisuudessaan totuuksina, vaan jos edes esittelen hypoteettisimmat osat, esittelen ne kiinnostavina ajatusleikkeinä.

Tuohirulla 30. toukokuuta 2007 kello 13.39 (UTC)

Lähteitä, lähteitä. Kenen vanha käsitys? Kuka on vielä nykyisin samaa mieltä? Onko Heikkilä tutkija vai pelkkä huuhaa-ukko?--217.112.249.156 30. toukokuuta 2007 kello 13.42 (UTC)

Artikkelissa kerrotaan jo, miten nämä asiat juontuvat jo kansanperinteestä. Haluatko viittauksen tiettyihin kansanperinnetietoihin? Tuohirulla 30. toukokuuta 2007 kello 13.47 (UTC)

Emmehän me voi ryhtyä kansanperinnettä itse analysoimaan. Artikkelin ongelma on se, että suurin osa sisällöstä on uhrattu vapaan tutkijan esittämän omalaatuisen teorian referointiin. Satunnaiselle tiedontarvitsijalle välittyy luultavasti sellainen käsitys, että Heikkilän teoria edustaa vakiintunutta käsitystä tai tieteen viimeistä sanaa, mikä tuskin pitää paikkansa. Artikkelissa pitäisi siteerata yhtä laajasti myös akateemiste tutkijoiden teorioita ja jos mahdollista, kertoa jotain Heikkiliän teorian taustoista ja sen saamasta vastaanotosta. En tietenkään tarkoita etteikö Heikkilän teoriasta saisi kertoa, mutta sitä ei pidä erityisesti puffatakaan.--217.112.249.156 30. toukokuuta 2007 kello 14.12 (UTC)

Kukaan ei ole kieltänyt laittamasta artikkeliin lisää muiden tutkijoiden näkemyksiä mukaan luettuna kritiikkiä Heikkilälle, tätä pitäisin pelkästään myönteisenä. Artikkelit kasvavat joskus tällä tavalla, että kun jollakin on joku lähde, hän tekee sen pohjalta pitkätkin jutut, jolloin artikkeli "vääristyy". Tämä ei ole pysyvä tila, ja leikkelyn sijaan artikkelit usein tasapainottuvat lisäämällä muuta tietoa. Tuohirulla 30. toukokuuta 2007 kello 16.03 (UTC)

En ehdotakaan leikkelyä, mutta alun Korjattava-boksi on mielestäni paikallaan eräänlaisena disclaimerina ja kehotuksena monipuolistaa artikkelia.--217.112.249.156 30. toukokuuta 2007 kello 16.06 (UTC)

Sopii minulle. Kritiikki on osa artikkelin kehitystä, ja boksi lienee asiallinen. Tosin useimmiten kritiikkikin tarvitsee lähteitä, mutta en kinua niitä nyt, koska olen pitkälti samaa mieltä saiitä että monipuolisempi käsittely tarvitaan. Tällaisenaan artikkeli ei ole viallinen, se on vain nuori artikkeli. Epätasapainoisen tilan kroonistumisesta tuskin on vaaraa, kun sinäkin tämän artikkelin näin nopeasti löysit ;) Tuohirulla 30. toukokuuta 2007 kello 16.13 (UTC)