Jättipuupistiäinen
Tätä sivua ei ole | Jättipuupistiäinen | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Urocerus gigas Linnaeus, 1758 |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
Jättipuupistiäinen (Urocerus gigas, syn. Sirex gigas) on puupistiäisten heimoon kuuluva hyönteinen. Sen pituus ilman munanasetinta on 12 - 40 mm. Jättipuupistiäinen vahingoittaa mänty- ja kuusipuutavaraan. Lajia esiintyy koko maassa. Jättipuupistiäisen naaras on ampiaismainen, takaruumiissa leveät keltaiset poikkijuovat, kaksi keltaista niskatäplää ja lähes takaruumiin mittainen munanasetin. Koiras on pienempi kuin naaras. Koiraalla on myös kaksi keltaista niskatäplää, mutta takaruumis sillä on punertavanruskea ja tummakärkinen.
Jättipuupistiäinen ja sinipuupistiäinen (Sirex juvencus) ovat kaksi Suomen yleisintä havupuutavaraa vahingoittavaa puupistiäislajia.
Jättipuupistiäiset parveilevat heinäkuussa ja muninta jatkuu aina syyskuulle asti. Naaras tekee pitkällä neulanohuella munanasettimellaan puun kuoren läpi reiän syvälle puuhun, jonne se laskee munansa. Jättipuupistiäisen toukat syövät puuta 2-5 vuotta kaivertaen puuhun pitkiä jopa läpi rungon ulottuvia risteileviä käytäviä. Käytävät ovat täynnä hienojakoista, lähes pölymäistä, purua. Jättipuupistiäisen toukat ovat harmaanvalkeita ja niiden peräpäässä on lyhyt ruskea piikki. Jättipuupistiäisen toukan ulkoloisena elää porapistiäisen (Rhyssa persuasoria) toukka. Jättipuupistiäisen lisääntymistä rajoittaa nykyisin nopea puun kierto.
[muokkaa] Lähteet
- Metla: Jättipuupistiäinen (Urocerus gigas)
- Luonnontieteellinen keskusmuseo: Jättipuupistiäinen (Urocerus gigas)
- Lars-Henrik Olsen, Jakob Sunesen, Bente Vita Pedersen: Murkkuja ja mehiläisiä metsien pikkueläimiä, (Suomentanut Aino Ahonen), WSOY, 1997, ISBN 951-0-21393-4
