Jättipuupistiäinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jättipuupistiäinen
Urocerus gigas4.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Pistiäiset Hymenoptera
Alalahko: Sahapistiäiset Symphyta
Heimo: Puupistiäiset Siricidae
Suku: Urocerus
Laji: gigas
Kaksiosainen nimi
Urocerus gigas
Linnaeus, 1758
Katso myös
 Commons-logo.svg Jättipuupistiäinen Commonsissa

Jättipuupistiäinen (Urocerus gigas, syn. Sirex gigas) on puupistiäisten heimoon kuuluva hyönteinen. Sen pituus ilman munanasetinta on 12 - 40 mm. Jättipuupistiäinen vahingoittaa mänty- ja kuusipuutavaraan. Lajia esiintyy koko maassa. Jättipuupistiäisen naaras on ampiaismainen, takaruumiissa leveät keltaiset poikkijuovat, kaksi keltaista niskatäplää ja lähes takaruumiin mittainen munanasetin. Koiras on pienempi kuin naaras. Koiraalla on myös kaksi keltaista niskatäplää, mutta takaruumis sillä on punertavanruskea ja tummakärkinen.

Jättipuupistiäinen ja sinipuupistiäinen (Sirex juvencus) ovat kaksi Suomen yleisintä havupuutavaraa vahingoittavaa puupistiäislajia.

Jättipuupistiäiset parveilevat heinäkuussa ja muninta jatkuu aina syyskuulle asti. Naaras tekee pitkällä neulanohuella munanasettimellaan puun kuoren läpi reiän syvälle puuhun, jonne se laskee munansa. Jättipuupistiäisen toukat syövät puuta 2-5 vuotta kaivertaen puuhun pitkiä jopa läpi rungon ulottuvia risteileviä käytäviä. Käytävät ovat täynnä hienojakoista, lähes pölymäistä, purua. Jättipuupistiäisen toukat ovat harmaanvalkeita ja niiden peräpäässä on lyhyt ruskea piikki. Jättipuupistiäisen toukan ulkoloisena elää porapistiäisen (Rhyssa persuasoria) toukka. Jättipuupistiäisen lisääntymistä rajoittaa nykyisin nopea puun kierto.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]