Inari (kylä)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Inarin kirkonkylä on Inarin kunnan toiseksi suurin taajama Ivalon jälkeen. Vuoden 2011 lopussa taajamassa oli 507 asukasta.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylä syntyi aikoinaan vesistöjä seurailevan kulkureitin varrelle kohtaan, missä vuolas Juutuanjoki laskee kymmenien tuntureiden vedet Inarijärveen.

Satojen vuosien aikana kylästä kehittyi vilkas kauppa- ja markkinapaikka. Kun Inarin kunta perustettiin vuonna 1876, kylästä tuli itseoikeutetusti kunnan keskus.

Muutaman sadan vuoden takaiset asukkaat eivät kuitenkaan olleet kylässä ensimmäiset, vaan samoilla Inarijärven rannoilla asuttiin jo useita tuhansia vuosia sitten. Nykyisen kylän laidalta, Saamelaismuseon läheisyydestä Vuopajalta, on löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja.

Kulttuurien kohtauspaikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Ivalosta aikoinaan, lähinnä Petsamon tien ansiosta, kehittyi Inarin kunnan uusi kunnallinen keskus, ei Inarin kirkonkylä jäänyt taantumaan, vaan siitä on kehittynyt omaleimainen elävä ja aikaa seuraava kyläyhteisö, missä kolme kulttuuria — suomalainen, pohjoissaamelainen ja inarinsaamelainen — elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa mm. pohjoisen Norjan ihmisten kanssa.

Puolentoista vuosisadan ajan myös kullalla on ollut merkittävä osa kylän elämässä. Erityisesti Lemmenjoen kullankaivajat kokoontuivat tarvikkeiden ja varusteiden hankintamatkoillaan ja vapaa-aikoinaan kylään tapaamaan ammattiveljiään ja sivilisaation keskelle virkistäytymään.

Muistona entisajan kullankaivajista kylän hautausmaalla on nähtävissä kymmenten kullankaivajien leposija, ”Pyrkyreiden palsta” muistomerkkeineen.

Inarin taajamassa toimii myös maan ainoa kullankaivajien vanhainkoti.

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen saamelaiskeskuksena Inarin kirkonkylä vetää puoleensa matkailijoita. Erityisesti kesäisin elämä kyläraitilla vilkastuu kymmenientuhansien matkailijoiden tutustuessa Suomen Lappiin tai viivähtäessä maisemassa kohti Jäämerta suuntautuvalla matkallaan.

Suosittuja vierailukohteita kylässä ovat saamelaismuseo-luontokeskus Siida sekä useat paikallisia käsitöitä valmistavat ja myyvät liikkeet ja yritykset. Perinteiset saamelaiskäsityöt ovat kylässä näyttävästi esillä, mutta yhä enemmän kylässä valmistetaan myös puuhun, kultaan, korukiviin, poroon, marjoihin ja yrtteihin sekä muihin luonnonmateriaaleihin perustuvia tuotteita.

Inarijärvelle kylästä järjestetään risteilyjä ja veneretkiä. Ne suuntautuvat mm. muinaiselle uhripaikalle Ukonkivelle, Korkia-Mauran jääluolalle tai Kuuvan kanavalle. Kirkonkylä on myös Pielpajärven erämaakirkolle suuntautuvien retkien lähtöpaikka.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylässä sijaitsee Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opiskelija-asuntola Jeera. Inarin kirkonkylän keskustassa toimii kolme hotellia.

Uusi saamelaiskeskus Sajos avattiin 9.1.2012 Inarin taajamassa Juutuanjoen rannalla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2011 8.2.2013. Tilastokeskus. Viitattu 22.3.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 68°54′20″N, 27°01′40″E