Kirjanpainaja
| Kirjanpainaja | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
{{{status}}} |
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
| Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
| Yläheimo: | Kärsäkäsmäiset Curculionoidea |
| Heimo: | Kärsäkkäät Curculionidae |
| Alaheimo: | Kaarnakuoriaiset Scolytinae |
| Suku: | Kirjanpainajat Ips |
| Laji: | typographus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Ips typographus |
|
| Katso myös | |
Kirjanpainaja (Ips typographus) on noin puolen sentin mittainen kaarnakuoriainen. Se on taloudellisesti merkittävin kuusta vioittava runkotuholainen.[2] Tuulenkaadoissa ja heikentyneissä pystypuissa lisääntyvät kirjanpainajat parveilevat touko-kesäkuussa, jolloin koiraat iskeytyvät puun paksun kaarnan alle ja houkuttelevat paikalle naaraita. Naaraat kaivertavat emokäytävänsä ja laskevat munat käytävän reunoille. Munista kuoriutuu toukkia, jotka nakertavat käytäviä ja lopulta koteloituvat. Koteloista kuoriutuvat aikuiset kirjanpainajat.
Kirjanpainajat saavat aikaan puiden nestevirtausten katkeamisen ja siten puiden heikkenemisen. Jos syömäkuvioita on laajasti puun rungon ympäri asti, puut kuolevat. Kirjanpainajien mukana puihin tulee myös sinistäjäsieniä, jotka osallistuvat yhdessä hyönteisen kanssa puun tappamiseen.
Keskeinen kirjanpainajien torjuntakeino on tuoreen, kuorellisen kuusipuutavaran ja tuulenkaatojen kuljettaminen metsästä pois ajoissa ennen hyönteisten lisääntymistä. Ellei puiden poistaminen ole mahdollista tulisi puutavara käsitellä kasvinsuojeluaineilla tai kuoria, peittää tai sadettaa kahden kuukauden ajan kesäkuun alusta lukien. Kirjanpainajatuhoja ehkäistään parhaiten istuttamalla sekametsää, missä lajeina on kuusen lisäksi myös mäntyä, metsähaapaa sekä koivua.
Kirjanpainajien saalistajia luonnossa ovat ainakin seuraavat: kennovaleskorpioni (Chernes cimicoides), Epuraea pygmaea, Medetera breviseta, Medetera dendrobaena, Medetera signaticornis, Nemosoma elongatum, kaitapehkiäinen (Nemozoma elongatum), hukkakartukas (Nudobius lentus), aitoliskokuntikas (Quedius plagiatus), havukaarniainen (Rhizophagus dispar), ruostekaarniainen (Rhizophagus ferrugineus), kämäräpihkalude (Scoloposcelis pulchella) ja isomuurahaiskuoriainen (Thanasimus formicarius).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jyrki Muona, Jaakko Mattila: Kirjanpainaja – Ips typographus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Hannula, Eeva: Kanta-Häme pelkää kaarnakuoriaisepidemiaa Yle Uutiset. 16.5.2014. Viitattu 11.5.2016.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Metla: Kirjanpainaja (Ips typographus) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tomi Karttunen: Kirjanpainajariskin arviointi ja hallinta Helsingin kaupungin taajamametsissä, Helsingin yliopisto, Pro gradu-tutkielma, helmikuu 2014 (pdf)
- UniProt, Taxonomy: Ips typographus (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Ips typographus (eight-toothed bark beetle) (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Ips typographus, the Spruce bark beetle (englanniksi)
| ||||||||||