Tukkimiehentäi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tukkimiehentäi
Hylobius abietis 3 bialowieza forest beentree.jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Yläheimo: Kärsäkäsmäiset Curculionoidea
Heimo: Kärsäkkäät Curculionidae
Suku: Hylobius
Laji: abietis
Kaksiosainen nimi
Hylobius abietis
(Linnaeus, 1758)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Tukkimiehentäi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tukkimiehentäi Commonsissa

Tukkimiehentäi (Hylobius abietis) on kärsäkkäisiin kuuluva kovakuoriainen. Aikaisemmin lajin kansanomaisena nimityksenä on ollut muun muassa sarveton palopukki erotuksena sarvijaakosta, jota kutsuttiin nimellä sarvellinen palopukki.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikuinen kuoriainen on 8–14 mm pitkä. Tummissa, lähes mustissa peitinsiivissä on kellertävistä karvoista muodostuneita läikkiä. Lajia on vaikea erottaa pikkutukkikärsäkkäästä (Hylobius pinastri). Tuntosarvet ovat kiinnittyneet lähelle kärsän kärkeä. Suomenkielisen nimensä tukkimiehentäi on saanut siitä, että se voi tarrautua voimakkaasti kiinni metsurin vaatteisiin etenkin tuoreilla hakkuutyömailla. Taksonomisesti tämä kovakuoriaisiin kuuluva kärsäkäs ei ole mitään sukua täille.

Tuoreet hakkuutähteet, etanolin ja alfa-pineenin sekoitus, houkuttavat kevätkesällä parveiluaikana tukkimiehentäitä puoleensa. Parveiluaikana tukkimiehentäit voivat löytää tiensä uusiin puu- ja hirsirakennuksiin.

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukkimiehentäi on levinnyt koko Eurooppaan ja Aasiaan. Tukkimiehentäi on uudistamisvaiheen merkittävin tuhohyönteinen kaikkialla Pohjoismaissa ja myös Suomessa. Suomessa se on erittäin yleinen ja myös metsätaloudelle tuhoja aiheuttava. Se elää etenkin havumetsissä. Tukkimiehentäitä tavataan yleisesti myös puutavaran käsittely- ja saha-alueilla.

Aikuiset hyönteiset nakertavat pienten taimien tyveltä kuorta ja nilaa ravinnokseen. Tukkimiehentäi tappaa syönnillään pääasiassa 1–3 vuotiaita männyn ja kuusen istutustaimia, mutta on lähes kaikkiruokainen puuvartisten ravintokasvien suhteen. Tuhoja torjutaan käsittelemällä taimet etukäteen taimitarhoilla torjunta-aineella ja istuttamalla taimet muokattuun maahan. Tukkimiehentäi pyrkii siirtymään pois kivennäismaalta, kuten hiekalta tai soralta. Tästä syystä havupuiden taimet tulisi istuttaa kivennäismaapintaiseen mättääseen, jossa taimen ympärillä on 10–15 cm halkaisijaltaan oleva puhdas kivennäismaa-alue.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.