Hartsi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Hartsi on puiden haavoista saatavaa, kovaa, lasimaista, sitkeää ja rakenteeltaan amorfista eritettä. Kuumennettaessa hartsista tulee tahmaista nestettä. Hartsit eivät ole vesiliukoisia, vaan ne liukenevat osittain tai kokonaan orgaanisiin liuottimiin.[1] Hartsia kovettamalla tehdään muovia.

Sana on tullut suomen kieleen saksasta, jossa Harz tarkoittaa pihkaa. Pihka on sanana säilyttänyt asemansa, joten hartsi-sanalle on tullut erikoismerkityksiä.

Hartseja ovat:

  • Synteettiset hartsit, joita ovat öljyliukoiset fenolihartsit, öljykäsitellyt alkydihartsit, epoksihartsit, polyamidihartsit, tyydyttämättömät polyesterihartsit, polyuretaanit sekä nitroselluloosa.[1] Nämä saadaan kovettumaan kemiallisen reaktion käynnistävillä kovettimilla.

Hartsit ovat sellutuotannossa epäpuhtauksia ja ne joudutaan valmistuksen aikana poistamaan puumassasta.

Hartsi on yleinen ainesosa puun käsittelyyn ja maalausten suojaamiseen käytettävissä vernissoissa sekä väriaineiden sideaineena.[1]

Musiikissa hartsilla tarkoitetaan jousisoittimien jousissa käytettävää kitkaa lisäävää ja äänen syntymistä helpottavaa pihkapohjaista materiaalia viuluhartsia.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Smith, Ray: Taiteilijan käsikirja, s. 35–37. Otava, 1997 (alkuteos 1987). ISBN 951-1-111191-1.
  2. Lakat, hartsit, vernissat... coloria.net. Viitattu 4.10.2014.
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.