Sarjatalvikki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sarjatalvikki
Chimaphila2.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ericales
Heimo: Kanervakasvit Ericaceae
Suku: Sarjatalvikit Chimaphila
Laji: umbellata
Kaksiosainen nimi
Chimaphila umbellata
(L.) W. P. C. Barton
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Sarjatalvikki Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Sarjatalvikki Commonsissa

Sarjatalvikki (Chimaphila umbellata) on monivuotinen, pienikokoinen pysty varpukasvi. Aiemmin sen katsottiin kuuluvan talvikkeihin.[1]

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjatalvikin siemenkota.

Sarjatalvikki kasvattaa 10–25 cm korkean pystyn varren. Vihreinä talvehtivat lehdet ovat lyhytruotisia ja sijaitsevat varressa kierteisesti. Lehden lapa on 3–5 cm pitkä, kapean vastapuikea, tummanvihreä ja kiiltävä. Lehden kärki on lyhytsuippuinen ja laita isohampainen. Kukinto on 3–6 kukan sarja. Kukkaperät ovat pitkiä ja nystykarvaisia, kukat ovat noin 1 cm:n levyisiä ja väriltään vaaleanpunaisia. Sarjatalvikki kukkii Suomessa heinäkuussa.[2][3]

Euroopassa ja Aasiasa tavattavat sarjatalvikit kuuluvat alalajiin umbellata. Pohjois-Amerikassa kasvaa kolmea muuta alalajia: occidentalis, cisatlantica ja acuta.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjatalvikkia kasvaa Euroopassa Saksasta itään Uralille saakka. Pohjoisimmat esiintymät ovat Norjan, Ruotsin ja Suomen eteläosissa. Satunnaisemmin lajia tavataan myös Siperiassa. Sarjatalvikin kolmea muuta alalajia tavataan Pohjois-Amerikassa mantereen itä-, keski- ja länsiosissa.[4] Suomessa sarjatalvikkia tavataan maan etelä-, keski- ja itäosissa. Laji on maassa suhteellisen harvinainen. Voimakkain kanta sillä on Itä-Suomessa.[5] Sarjatalvikki on kuitenkin harvinaistunut niin, että se on arvioitu 2010 silmälläpidettäväksi lajiksi Suomessa.[6]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjatalvikkia kasvaa kuivahkoissa kangasmetsissä ja harjuilla.[2]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uutettuna sarjatalvikkia on käytetty kansanlääkinnässä reumaattisten vaivojen hoitamiseen.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Ålandstryckeriet, Mariehamn 2008.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Den virtuella floran: Pyrolor (ruots.) Viitattu 20.6.2010.
  2. a b Retkeilykasvio 1998, s. 214.
  3. Ålands flora 2008, 167–168.
  4. a b Den virtuella floran: Ryl (ruots.) Viitattu 20.6.2010.
  5. Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2009. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 2010. Kasviatlas 2009: Sarjatalvikin levinneisyys Suomessa Viitattu 20.6.2010.
  6. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010, s. 193. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 2010. ISBN 978-952-11-3806-5. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010 sivut 181–685 (pdf).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]