Pikkalan kartano
| Pikkalan kartano | |
|---|---|
| Pickala gård | |
 |
|
| Sijainti | Pikkala, Siuntio |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kartano |
| Perustettu | 1590 |
| Valmistumisvuosi | 1850 |
| Suunnittelija | A. F. Granstedt |
| Rakennuttaja | A. F. Silfverhjelm |
| Tyylisuunta | Empire |
| Runkorakenne | Kivi |
| Julkisivumateriaali | kivi |
| Kerrosluku | 2 |
 |
|
Pikkalan kartano (ruots. Pickala gård) on kartano Siuntion kunnassa Uudellamaalla. Nykyinen päärakennus on valmistunut vuonna 1850 Engelin koulukuntaan kuuluneen arkkitehti A. F. Granstedtin piirrosten mukaan. Pikkalan kartano kuuluu Suomen rakennetun kulttuuriperinnön luetteloon. Kartano on yksityisomistuksessa.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähellä nykyistä Pikkalan kartanoa sijaitsee autioitunut, nykyisin täysin tyhjä, Pikkalan kylätontti, jolla myös kartano on ennen 1660-lukua sijainnut. Kartano perustettiin alun perin vuonna 1590, kun Suitian linnan omistaneet Flemingit perustivat Pikkalanjoen varrelle säteritilan. Pikkala erotettiin Suitian linnan maista vuonna 1815 ja liitettiin Sjundbyn linnan maihin, johon se oli jo aiemmin historiassa kuulunut. Saman vuosisadan aikana Pikkalasta tuli lopulta itsenäinen tila.[2]
Kartano sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä. Suuri rantatie kulkee kartanon ohi tilan pohjoispuolelta. Pikkalanlahdessa sijaitsi myös ennen satama, joka paransi huomattavasti liikenneyhteyksiä.
Nykyään kartanolla viljellään siirtonurmikkoa ja maissia.[1]
Päärakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pikkalan kartanon päärakennus, joka sijaitsee puukujan päässä, valmistui vuonna 1850. Empiretyylisen päärakennuksen rakennutti kenraali A. F. Silfverhjelm arkkitehti A. F. Granstedtin piirustusten mukaan.
Silfverhjelmin aikana rakennettiin kartanon pihapiiriin myös suuri kivinavetta. Kartanon pihapiiriin kuuluu lisäksi leipomomökki 1700-luvulta, inspehtorin asunto 1800-luvulta, sekä vuonna 1913 valmistunut jugendtyylinen tallirakennus.
Kartanon puutarha ja puisto ovat säilyneet miltei muuttumattomina sitten vuoden 1872. [2]
Porkkala-parenteesin aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neuvostoliiton Porkkalan vuokra-alue käsitti myös koko Pikkalan kartanon alueen. Kartanossa asui noin 20 neuvostoliittolaista ruokakuntaa taloon rakennettujen puuhellojen määrästä päätellen. Vuokra-ajan lakattua kartano palautui vanhoille omistajilleen, mutta vaati mittavia korjaustöitä.
Kartanon pihapiiriin johtaa mukulakivillä päällystetty niin kutsuttu Kabanovin tykkitie. Neuvostoliittolaiset päällystivät tien mukulakivillä, jotta se kestäisi paremmin panssaroitujen ajoneuvojen painon. Kabanovin tykkitien varrella on säilynyt jäljellä neuvostoliittolainen riemukaari, joka on lajissaan Suomen ainoa.[2]
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Pikkala pohjoisesta, portilta (1912) -
Pikkala pohjoisesta, (1912) -
Pikkala etelästä, puutarhasta (1912)
