Anders Fredrik Granstedt

Kerimäen kirkko on maailman suurin puukirkko

Anders Fredrik Granstedt (24. tammikuuta 1800, Hankoniemi – 26. marraskuuta 1849, Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Hänen isänsä Pehr Granstedt oli ruotsalaissyntyinen linnoitusupseeri, joka toimi myöhemmin myös siviiliarkkitehtina. Hänen äitinsä oli Johanna Fredrika Dubois.

Granstedilla ei ollut muodollista arkkitehdin koulutusta, mutta hänen isänsä järjesti Tukholmassa koulua käyneen poikansa Carl Ludvig Engelin apulaiseksi vuonna 1816, kun tämä nimitettiin Helsingin uudelleenrakentamiskomitean arkkitehdiksi. Vuonna 1822 Granstedt nimitettiin Yleisten rakennusten intendentinkonttoriin toiseksi konduktööriksi. Granstedtista ei koskaan tullut intendentinkonttorin päällikköä, mutta hänet nimitettiin konttorin ensimmäisen konduktöörin virkaan 1845. Hän osallistui mm. Helsingin yliopiston, Nikolainkirkon sekä Lapinlahden sairaalan rakennuslautakuntiin.

A.F. Granstedt kuoli 1849. Hänen puolisonsa vuodesta 1827 oli Wilhelmina Theodora Plantin (k.1850). Myös heidän pojastaan Theodorista tuli arkkitehti.

Työt

• Limingan kirkko – 1826 (yhdessä A. W. Arppen kanssa)
• Luumäen kirkko – 1833
• Ruotsin suurlähetystö, Helsinki – 1839
• Raahen raatihuone – 1839
• Artjärven kirkko 1840
• Oulun kihlakunnan kruununmakasiini 1841:1847
• Kerimäen kirkko – 1847
• Taivalkosken kirkko – 1844:1848 (palanut 27. heinäkuuta 1925)
• Erkylän kartano, Hausjärvi – 1845:1851
• Pikkalan kartano, Siuntio – 1851
• Karstulan kirkko – 1853

Granstedt suunnitteli myös Viipurin kaupunginteatterin ja seurahuoneen, Jääsken, Leppävirran ja Ruskealan kirkot sekä Nastolan Seestan kartanon eräät rakennukset. Interiöörin eli sisustuksen hän suunnitteli mm. tuolloiseen keisarilliseen palatsiin (Presidentinlinna) ja Helsingin seurahuoneelle (Helsingin kaupungintalo).

Lähteet

• Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 238.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anders Fredrik Granstedt Wikimedia Commonsissa