Gårdskullan kartano

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gårdskullan kartano
Gårdskulla gård
Puukuja, joka johtaa Gårdskullan kartanolle.
Puukuja, joka johtaa Gårdskullan kartanolle.
Sijainti Siuntio, Uusimaa
Rakennustyyppi Kartano
Perustettu 1840
Valmistumisvuosi 1840
Rakennuttaja Erik Johan Rehnberg
Omistaja Henrik Rehnberg, Gustav Rehnberg
Julkisivumateriaali Puu
Kerrosluku 2
Verkkosivut
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Gårdskulla on kartano ja maatila Siuntiossa Uudellamaalla. Gårdskullan tila on Suomen 10 suurimman maatilan joukossa; viljeltyä peltoalaa on noin 330 ja metsää yli tuhat hehtaaria.[1] Gårdskullan kartano on perustettu vuonna 1840. Kartano erotettiin Suitian kartanon maista vuonna 1817.[2][3]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gårdskullan kylä mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1469 muodossa Gåsekulla. Tuolloin ei ollut vielä perustettu Gårdskullan kartanoa, vaan Gårdskulla mainitaan pelkkänä kylänä. Gårdskulla ei myöskään kuulunut vielä tuolloin Suitian kartanoon. Suitiaan tila liitettiin vasta 1500-luvulla Suitian omistajan Erik Flemingin aikana.[2]

Gårdskulla erotettiin Suitian kartanosta 1800-luvun alulle tultaessa, kun tila myytiin kirjanpitäjä Emmanuel Wikbergille. Wikbergin jälkeen tila päätyi Siuntion kirkkoherra Forssmanin omistukseen. Vuonna 1840 rusthollari Erik Johan Rehnberg Bromarvin Refbackan tilalta osti Gårdskullan ja Gammelbyn tilat ja näin loi alun nykyiselle Gårdskullan kartanolle. Kartano on vuodesta 1840 periytynyt Rehnbergien suvussa eteenpäin ja nykyään sen omistavat veljekset Henrik ja Gustav Rehnberg.[2]

Gårdskullan kartano on puurakenteinen kaksikerroksinen vuonna 1840 rakennettu rakennus, joka sijaitsee koivukujan päässä corps de logis -tyylisessä maisemassa.[4]

Vuonna 2015 Rehnbergit ostivat yhdessä Antti Herlinin kanssa Suitian kartanon ja sen maat Suomen valtiolta. Senaatti-kiinteistöt myivät kartanolinnan 11,5 miljoonan euron kauppahintaan. Rehnbergit laittoivat Suitian kuitenkin myyntiin uudelleen vuonna 2020.[5]

Gårdskullan kartanolla toimii vuonna 1982 perustettu Gårdskullan maatalousmuseo.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen suurimmat tilat peltohehtaarien mukaan vuonna 2013 Käytännön Maamies. 2013. Viitattu 24.11.2020.
  2. a b c Alf Brenner: Sjundeå sockens historia II, s. 268. Hembygdens vänner i Sjundeå Rf., 1955.
  3. Gårdskulla www.siuntio.fi. Arkistoitu 18.4.2021. Viitattu 24.11.2020.
  4. New Page 2 www.gardskulla.fi. Viitattu 24.11.2020.
  5. Oletko aina haaveillut omasta linnasta? Upea keskiaikainen kartanolinna on majoittanut aatelissukuja, ja nyt sille etsitään uutta omistajaa Yle Uutiset. Viitattu 24.11.2020.
  6. Gårdskullan maatalousmuseo – Gårdskulla lantbruksmuseum – Museoraitti museoraitti.fi. Viitattu 24.11.2020.