Siltavuori
.jpg)
Siltavuori (ruots. Broberget) on Helsingin Kruununhaassa sijaitseva kalliopenger ja näköalapaikka. Pääasiassa 1900-luvun alussa rakennetulla alueella on useita Helsingin yliopiston rakennuksia.
Paikka sai nimensä jo 1650-luvulla, kun sen läheisyyteen rakennettiin Helsingistä pohjoiseen johtavan maantien silta, nykyisen Pitkänsillan edeltäjä.[1] Siitä ovat saaneet nimensä myös viereinen Siltavuorensalmi, joka on osa Töölönlahden avomereen yhdistävää salmea, ja sen rantaa pitkin kulkeva katu, Siltavuorenranta.
Suomenlinnan rakentajana sittemmin tunnettu Augustin Ehrensvärd suunnitteli vuonna 1748 suurta linnoitusta Siltavuorelle, joka olisi puolustanut Helsinkiä pohjoisesta tulevilta hyökkäyksiltä. Jo maaliskuussa samana vuonna aloitettiin räjäytystyöt. Kun työ jatkui keväällä 1749, Ehrensvärd ja hänen apulaisensa alkoivat jo aavistaa hankkeen liian laajaksi ja resurssit riittämättömiksi. Pitkänsillan pielessä tehtävää työtä pidettiin nyt vähemmän tärkeänä ja se lopetettiin. Joitakin tilapäisiä rakennuksia oltiin jo ehditty rakentaa, muun muassa tiili- ja kalkkiuuneja, lastauslaituri sekä komendantin asunto. Yhdestäkään näistä ei ole tänä päivänä mitään nähtävissä – osa rakennuksista siirrettiin, osa rapistui ja paloi ja osa kiviaineksesta käytettiin muualla rakentamiseen.[2][3]
Helsingin yliopiston toiminta alueella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siltavuoren jyrkät kalliot olivat rakentamatta vielä 1900-luvun alkaessa, ja Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto (myöhemmin Helsingin yliopisto) kiinnostui alueesta etenkin sen valoisuuden ja vankan peruskallion vuoksi. Alueelle rakennettiin Gustaf Nyströmin suunnittelemana fysiologian laitosrakennus vuonna 1905 ja fysiikan laitosrakennus vuonna 1910.[4]
Nyström oli suunnitellut alueesta luonnontieteellisen keskittymän, jonka arkkitehtuurissa hän korosti hyötyrakentamista ja yliopiston tehtävää tiedeinstituutiona, toisin kuin yliopistorakennuksissaan muualla jotka edustivat perinteisempiä tyylisuuntia ja korostivat yliopistoa edustuksellisena ja valtiollisena laitoksena. Hän oli vuonna 1914 suunnitellut alueelle toteutettavaksi myös anatomian laitoksen, joka olisi ollut samantyylinen muiden laitosrakennusten kanssa.[5] Suunnitelmaa ei kuitenkaan toteutettu ensimmäisen maailmansodan vuoksi, ja anatomian laitos toteutettiin lopulta vuonna 1928 täysin eri tyylisuunnan mukaisena Jussi ja Toivo Paatelan suunnittelemana.[4]
1900-luvun lopulla yliopiston fysiikan laitos siirtyi Kumpulan uudelle yliopistoalueelle ja lääketieteelliset laitokset Meilahteen, jolloin Siltavuoren rakennuksiin muutti kasvatustieteellinen tiedekunta.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24, 1970
- ↑ Ehrensvärd, Augustin Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Kruununhaan Asukasyhdistyksen lehti Krunikka nro 1/93
- ↑ a b c Järvenpää, Eeva: Siltavuoren penkereelle nousivat fysiologian, fysiikan ja anatomian laitokset Helsingin Sanomat. 18.2.2006. Viitattu 10.3.2020.
- ↑ Lukkarinen, Ville: Fysiologian laitos. Teoksessa Yliopiston Helsinki, s. 82–83. Helsingin yliopisto, Sanomaprint, 1989. ISBN 951-875-148-X.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Siltavuori Wikimedia Commonsissa
- Järvenpää, Eeva: Siltavuoren kätköissä oli yli kymmenen perheen pihapiiri HS.fi – Kertomuksia Helsingin kortteleista