Stahlhelm
Wikipedia
 |
Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu. Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla. |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Stahlhelm, Bund der Frontsoldaten, lyhyemmin Stahlhelm (suom. Teräskypärä) oli 1900-luvun alkupuoliskolla vaikuttanut saksalainen äärioikeistolainen järjestö, jota johti entinen rintamaupseeri Theodor Düsterberg.
Teräskypärää merkitsevästä nimestään huolimatta Stahlhelm ei alun perin ollut erityisen militantti organisaatio. Se perustettiin melko pian ensimmäisen maailmansodan jälkeen lähinnä yleisporvarilliseksi veteraanijärjestöksi. Düsterbergin noustua liikkeen johtoon vuonna 1924 se alkoi kuitenkin kehittyä äärioikeistolaiseen suuntaan.lähde? Stahlhelmista kasvoi nopeasti oikeiston huomattavin massajärjestö: 1920-luvun viimeisinä vuosina sillä oli pitkälle yli puoli miljoonaa jäsentä. Vaikka järjestö pyrki koko porvarillisen kentän yhdistämiseen yli puoluerajojen eräänlaisen rintamamiessolidaarisuuden pohjalta, sen oikealle laidalle syntyi vaikutusvaltainen neo- tai nuorkonservatiivinen ryhmä, joka ehkä selkeimmin edusti sitä, mitä vallankumouksellisella konservatismilla ymmärretään.kenen mukaan?lähde?
Stahlhelm liittyi Deutschnationale Volksparteihin, natsipuolueeseen ja suursaksalaiseen liittoon muodostaakseen Harzburger Frontin, joka oli äärioikeistolaisten liittouma Weimarin tasavallan hallintoa vastaan.selvennä? Vuonna 1934 Stahlhelm kytkettiin Sturmabteilungiin ja nimettiin uudelleen Nationalsozialistischer Deutscher Frontkämpferbundiksi (suom. Saksan kansallissosialististen rintamataistelijoiden liitto). Natsit lakkauttivat erillisen Stahlhelm-järjestön vuonna 1935.
Stahlhelm perustettiin uudelleen Kölnissä 1951 uusnatsijärjestöksi. Seuraavana vuonna järjestö äänesti vielä vankilassa olleen sotamarsalkka Albert Kesselringin johtajakseen. Kesselring johti järjestöä kuolemaansa 1960 saakka.
