Gleichschaltung

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Gleichschaltung (Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?; saks. yhtenäistäminen, yhdenmukaistaminen) tarkoittaa yleensä natsi-Saksan harjoittamaa kansalaisten totalitaristista kontrollointia. Gleichschaltungin tavoitteena oli pakottaa kansalaiset tiettyyn ajattelutapaan ja tukahduttaa individualistiset, hallinnolle vaaralliset mielipiteet. Termi itse on tyypillinen kansallissosialistien käyttämä kiertoilmaus.

Yhtenäistämisajatuksen seurauksena korkeista tai muuten tärkeistä viroista erotettiin tai painostettiin eroamaan muun muassa kommunistit, sosiaalidemokraatit, pasifistit ja juutalaiset keskitysleirivankeuden uhalla. Pitkien puukkojen yönä toteutettiin SA:n (Sturmabteilung) puhdistus ei-toivotuista aineksista, jotka korostivat kansallissosialistisen hallinnon vallankumouksellista, vasemmistolaista luonnetta.

Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen tarve valvoa kansalaisia laajasti edellytti vastustavien tahojen voimattomiksi tekemistä tai lakkauttamista. Vuosien 1933 ja 1937 välillä Saksassa lakkautettiin käytännöllisesti katsoen kaikki kansallissosialistiseen liikkeeseen kuulumattomat yhteiskunnalliset järjestöt, kuten ammattiliitot ja poliittiset puolueet kansallissosialistista puoluetta lukuun ottamatta.

Kansallissosialistit pyrkivät rajoittamaan myös kirkon valtaa. Koulut ja muut välttämättömät laitokset otettiin puolueen valvontaan: opettajakunnasta ja vanhempainyhdistyksistä karsittiin väärien aatteiden kannattajat, ja opetussuunnitelmia muokattiin kansallissosialistisen ideologian mukaisiksi. Opettajat velvoitettiin allekirjoittamaan puolueuskollisuuden takaava sitoumus, ja heidän kattojärjestökseen perustettiin Nationalsozialistische Lehrerbund (saks. kansallissosialistinen opettajaliitto).[1]

Gleichschaltungin nimissä perustettiin myös lukuisia muita uusia järjestöjä, joiden jäsenyys oli pakollista. Näitä olivat esimerkiksi Hitler-Jugend 10–18-vuotiaille pojille, Bund Deutscher Mädel tytöille, Kraft durch Freude työläisille ja niin edelleen. Näin varmistettiin se, että jokainen Saksan kansalainen kuului johonkin kansallissosialistiseen liikkeeseen, ja taattiin valtaa pitävän puolueen johtava asema valtiossa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]