Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto
Tätä sivua ei ole | Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1917 |
| Toimiala | edunvalvontajärjestö |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Puheenjohtaja | Juha Marttila |
| Jäsenmäärä | 153 434 |
| Sivusto | www.mtk.fi |
| Jäsenlehti | MTK-Viesti |
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. (perustettu 1917) on maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien etujärjestö. Järjestön nykyinen puheenjohtaja on maanviljelijä, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Juha Marttila. Järjestön pää-äänenkannattaja on sanomalehti Maaseudun Tulevaisuus.
MTK:n tehtävänä on edistää maaseudun yrittäjien asemaa sekä maaseudun luonnonvarojen kestävää käyttöä. Jäseniä järjestössä on 153 400. Ruotsinkielisen sisarjärjestön, Svenska lantbruksproducenternas centralförbundet SLC:n jäsenmäärä on noin 13 500.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
Suomen maanviljelijöiden vapaa, valtiosta ja puolueista riippumaton talouspoliittinen järjestö, Maataloustuottajain Keskusliitto (MTK), perustettiin maanviljelijöiden suuressa helluntaikokouksessa 28.-29.5.1917 Helsingissä. Kokoukseen osallistui 700-800 henkeä. Muodollinen perustaminen siirtyi syksyyn.
Helluntaikokouksessa päätettiin, että työnantajajärjestön asemesta oli perustettava vapaa kaikkia maataloustuottajia yhdistävä maatalouspoliittinen järjestö, johon tulisivat kuulumaan myös omaa työtään tekevät viljelijät sekä maata omistamaton maatalousväestö. Keskus-, piiri- ja paikallisjärjestöjen sääntöjen laatiminen ja muu järjestäytymistyö annettiin Maataloustuottajain Valtuuskunnan tehtäväksi yhdessä kokouksen valitseman erityisen valiokunnan kanssa. Siihen tuli edustajia vanha- ja nuorsuomalaisesta puolueesta sekä maalaisliitosta.
Piiriliittojen edustajat kokoontuivat Helsinkiin 18.9.1917 perustamaan Maataloustuottajain Keskusliittoa. Kokouksessa hyväksyttiin järjestölle säännöt ja valittiin valtuuskunta. Sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin tohtori Juho Jännes. Sääntöjen mukaan tuottajajärjestön tuli "valvoa maataloustuottajain etuja yhteiskuntataloudellisella ja kunnallisella alalla, sovitella maataloudessa sattuvia työriitoja sekä edistää sellaisten parannusten aikaansaamista maataloustyöväen oloihin, että se tuntee elinehtonsa turvatuksi ja viihtyy ammatissaan"
1990-luvun alussa maataloustuottajajärjestössä haluttiin ottaa metsänomistajat aiempaa paremmin huomioon. Järjestön nimi muuttui vuonna 1992 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y:ksi.
[muokkaa] Puheenjohtajat
- Juha Marttila, maatalous- ja metsätieteiden tohtori, 2009–
- Michael Hornborg, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, 2006–2009
- Esa Härmälä, agronomi, 1994–2006
- Heikki Haavisto, agronomi, 1976–1994
- Veikko Ihamuotila, ministeri, 1955–1975
- Bjarne Westermarck, maanviljelysneuvos, 1918–1922
- Juho Jännes, professori, 1917–1918; 1923–1954
[muokkaa] Organisaation rakenne ja päätöksenteko
MTK:lla on kolmiportainen hallintorakenne. Keskusliitto koostuu 14 alueellisesta maataloustuottajien liitosta ja kahdeksasta metsänomistajaliitosta. Liitot toimivat alueellisina etujärjestöinä. MTK:n tuottajaliitoihin kuuluu 375 paikallisyhdistystä. Metsänomistajaliittojen alaisia metsänhoitoyhdistyksiä on 103.
Ylintä päätösvaltaa MTK:ssa käyttää valtuuskunta. Sen puheenjohtajana toimii maanviljelijä Aarno Puttonen. Valtuuskuntaan kuuluu 41 maataloustuottajien liittojen edustajaa, metsävaltuuskunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, kahdeksan asiantuntijajäsentä ja yksi yhteisöjäsenten edustaja. Yksityismetsänomistajia valtuuskunnassa edustaa MTK:n metsävaltuuskunta, jonka puheenjohtaja on metsänhoitaja Mikko Tiirola. MTK:n toimeenpaneva elin on puolestaan sen johtokunta. Johtokunnan tukena toimii johtoryhmä sekä 17 valiokuntaa ja yhdeksän jaostoa.
Valiokunnat ja jaostot ovat omien tuotantoalojensa asiantuntijoita. Niiden tehtävänä on ohjata hinta- ja tuotantopolitiikkaa, antaa lausuntoja MTK:n johtokunnalle sekä osallistua sopimusneuvotteluihin. Valiokuntia ovat muun muassa maito-, liha- ja sokerijuurikasvaliokunnat.
Valiokunnat seuraavat myös maataloustuotteiden markkinoita ja pitävät yhteyttä EU:n tuottajajärjestöihin. Valiokunnat valmistelevat yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa kansallisia lausuntoja EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa koskien. Tuotantoon keskittyneiden valiokuntien lisäksi MTK:lla on muun muassa vero-, sosiaali-, ja kauppapolitiikkaan keskittyneet valiokunnat.
[muokkaa] Toiminta
MTK:n edunvalvontatyö on laaja-alaista. Maatalous- ja metsäpolitiikan lisäksi järjestö pyrkii edistämään yrittämisen edellytyksiä maaseudulla. 2000-luvun mittaan myös ympäristönsuojelua on alettu edistää aktiivisesti niin maa- kuin metsätaloudessa. MTK tekee yhteistyötä muun muassa Maailman luonnonsäätiön WWF:n kanssa parantaakseen maatilojen ympäristöystävällisyyttä. Uusiksi vaikuttamisen kohteiksi ovat nousseet myös kuluttajat: vuonna 2007 MTK perusti ruokakulttuuriasiamiehen viran. Asiamiehen tehtävänä on edistää ja vaalia suomalaista ruokakulttuuria.
[muokkaa] Maatalousyrittäjien edunvalvonta
MTK:n keskeisin vaikuttamisen kohde on maataloustukijärjestelmä. Suomen maataloustukijärjestelmä on osa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa (Common Agricultural Policy, CAP). Tuet jakautuvat EU:n kokonaan maksamiin tukiin, EU:n osittain rahoittamiin tukiin ja kansallisesti rahoitettuihin tukiin. Maataloustukea perustellaan yleisesti sillä, että markkinoilta saatavat tuotot eivät useimmiten kata tuotantokustannuksia. Tuen perimmäisenä tarkoituksena on turvata maatalouden jatkuvuus ja kansallinen elintarvikehuolto epävakaissa markkinatilanteissa. Maataloustukien ohella MTK pyrkii vaikuttamaan maanomistukseen liittyvään lainsäädäntöön sekä ajamaan jäsentensä etua vero- ja sosiaalipoliittisissa kysymyksissä.
[muokkaa] Yksityismetsänomistajien edunvalvonta
MTK valvoo yksityismetsänomistajien etuja valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Perhemetsätalouden kannattavuutta pyritään edistämään vaikuttamalla metsä- ja talouspolitiikkaan.
Myös raakapuun hinnoittelun, ja puukauppaan liittyvien mittausjärjestelmien kehittäminen on keskeisellä sijalla. Aina 1990-luvulle saakka raakapuun hinnoista neuvoteltiin MTK:n ja Metsäteollisuus ry:n kesken. Tuolloin oli voimassa valtakunnallinen hintasopimusjärjestelmä, joka takasi minimihinnan myytävälle puutavaralajille aina kunkin sopimuskauden loppuun saakka. Järjestelmää perusteltiin hintavakaudella, joka takasi tasaisen puuvirran metsäteollisuudelle. EU-jäsenyyden myötä siirryttiin vaiheittain markkinaehtoiseen hinnoitteluun.
[muokkaa] Maaseutuyrittäjien edunvalvonta
MTK alkoi ajaa järjestelmällisesti maaseudun yrittäjien asemaa 2000-luvun alussa, sillä joka kolmannella maatilalla oli varsinaisen maatalouden lisäksi myös muuta yritystoimintaa. Maaseutuyrittäjien toimialat ovat moninaisia. Niihin lukeutuvat muun muassa matkailu, koneyrittäminen, bioenergia ja hevosala.
[muokkaa] Ympäristönsuojelu ja maankäyttö
MTK pyrkii vaikuttamaan myös ympäristö- ja maapoliittisiin kysymyksiin. Maankäytön osalta keskeistä on maanomistajien oikeuksista huolehtiminen. Ympäristöpolitiikassa korostuu nykyään elinkeinonharjoittajien etujen ajamisen ohella aktiivinen osallistuminen luonnonsuojeluun. MTK:lla on eri sidosryhmien, kuten WWF:n kanssa erilaisia hankkeita, jotka tähtäävät ympäristöystävällisempään maa- ja metsätalouden harjoittamiseen.
[muokkaa] Ruokakulttuuriasiamies
Vuonna 2007 MTK perusti Suomen ensimmäisen ruokakulttuuriasiamiehen viran. Asiamiehen tehtävänä on edistää suomalaista ruokakulttuuria. Ensimmäisenä virassa toimi keittiömestari, ETM, Jaakko Nuutila. Vuonna 2010 tehtävä siirtyi kasvatustieteiden maisteri, kotitalousopettaja Anni-Mari Syväniemelle.
[muokkaa] Maaseutunuoret
Maaseutunuoret ovat alle 35-vuotiaita MTK:n jäseniä. He ovat maatalousyrittäjiä, maatalousyrittäjiksi opiskelevia tai muuten vain maaseudun asioista kiinnostuneita nuoria. Maaseutunuoret toimivat paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Toiminta on yhdessäoloa, ammatillisista asioista keskustelemista sekä kouluttautumista järjestötyöhön.
[muokkaa] Vaalituki
Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa MTK jakoi tukea 72 ehdokkaalle. Näistä 51 edusti keskustapuoluetta, kahdeksan kokoomusta, viisi perussuomalaisia, viisi vihreitä, kaksi SDP:tä ja yksi vasemmistoliittoa.[1]
[muokkaa] Kansainvälisyys
EU-tason edunvalvonnasta vastaa MTK:n Brysselin toimisto, joka on yhteinen sisarjärjestö SLC:n sekä Pellervo-Seuran kanssa. Yhteistyötä tehdään tiiviisti myös eurooppalaisen tuottajajärjestö Copan (Committee of Professional Agricultural Organisations) sekä Euroopan osuustoimintajärjestö Cogecan (General Committee for Agricultural Cooperation in the European Union) kanssa.
Metsänomistajia Brysselissä edustaa Pohjoismaisten metsänomistajajärjestöjen liiton (NSF) yhteinen metsäkoordinaattori. MTK on myös Euroopan metsänomistajajärjestön (CEPF) ja Maailman metsänomistajien liiton (IFFA) jäsen.
[muokkaa] Viitteet
[muokkaa] Lähteet
- Jouko Väänänen: MTK ja Suomen maatalouspolitiikka: Ohjakset omiin käsiin. Kirjayhtymä, 1987. ISBN 951-26-3122-9.
- MTK:n kotisivut
- SLC:n kotisivut
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Kananen, Ilkka: MTK ja Suomen maatalouspolitiikka: Elintarvikepulasta omavaraisuuteen 1917–1949. Helsinki: Kirjayhtymä, 1986. ISBN 951-26-3020-6.
- Sauli, Liisa: MTK ja Suomen maatalouspolitiikka: Maatalousyhteiskunnasta teollisuusvaltioksi 1950–1980. Helsinki: Kirjayhtymä, 1987. ISBN 951-26-3085-0.
- Vesa, Mikko: Oraitten päälle: MTK talonpojan tukena EU-vuosien eloonjäämistaistossa. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21464-9.
