Märta Tikkanen
| Märta Tikkanen | |
|---|---|
Märta Tikkanen Helsingin kirjamessuilla vuonna 2004. |
|
| Syntynyt | 3. huhtikuuta 1935 Helsinki |
| Ammatit | kirjailija, toimittaja, äidinkielen lehtori |
| Kansallisuus | |
| Äidinkieli | ruotsi |
| Ensiteokset | Nu imorron (1970) |
| Tuotannon kieli | ruotsi |
|
|
|
Märta Eleonora Tikkanen (s. 3. huhtikuuta 1935 Helsinki)[1] on suomenruotsalainen kirjailija. Hän on työskennellyt toimittajana Hufvudstadsbladetissa 1956–1961, äidinkielen vanhempana lehtorina 1961–1966 Drumsö Svenska Samskolanissa ja freelancetoimittajana sekä rehtorina Helsingin ruotsinkielisessä työväenopistossa 1972–1979. Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1958 ja vihittiin filosofian maisteriksi 1961. Märta Tikkanen oli naimisissa kirjailija, taiteilija Henrik Tikkasen kanssa. Märta Tikkasen tuotantoa leimaa vahvasti henkilökohtaisen elämän käyttäminen kirjallisuuden aineksina. Useissa pienemmissä teoksissaan Tikkanen on käyttänyt nimimerkkiä Mishagal ("Idän tyttö"). Märta Tikkasen vanhemmat ovat professori Gösta Edvin Cavonius ja kansakoulunopettaja Julia Margit Stadius.
Sisällysluettelo |
Teokset [muokkaa]
- Nu imorron. Roman. Söderström, 1970. (suom. Yötäpäivää. Sisältää romaanit Nu imorron ja Ingenmansland; Suomentanut Kyllikki Villa. Tammi, 1972. ISBN 951-30-2384-2. )
- Ingenmansland. Roman. Söderström, 1972. ISBN 951-52-0054-7. (suom. Yötäpäivää. Sisältää romaanit Nu imorron ja Ingenmansland; Suomentanut Kyllikki Villa. Tammi, 1972. ISBN 951-30-2384-2. )
- Vem bryr sej om Doris Mihailov. Roman. Söderström, 1974. ISBN 951-52-0218-3. (suom. Kuka välittää Doris Mihailovista. Tammi, 1975. ISBN 951-30-3284-1. )
- Män kan inte våldtas. Roman. Söderström, 1975. ISBN 951-52-0304-X. (suom. Miestä ei voi raiskata. Suomentanut Kyllikki Villa. Tammi, 1976. ISBN 951-30-3711-8. )
- Århundradets kärlekssaga. Dikter. Söderström, 1978. ISBN 951-52-0478-X. (suom. Vuosisadan rakkaustarina. Tammi, 1978. ISBN 951-30-4332-0. )
- Mörkret som ger glädjen djup. Dikter. Söderström, 1981. ISBN 951-52-0688-X. (suom. Pimeys ilon syvyys. Suomentanut Eila Pennanen. Tammi, 1981. ISBN 951-30-5318-0. )
- Sofias egen bok. Roman. Söderström, 1982. ISBN 951-52-0774-6. (suom. Sofian oma kirja. Suomentanut Eila Pennanen. Tammi, 1982. ISBN 951-30-5612-0. )
- Storfångaren. Roman. Söderström, 1984. ISBN 951-52-1261-8. (suom. Suurpyytäjä. Tammi, 1989. ISBN 951-30-9222-4. )
- Henrik. Söderström, 1985. (suom. Henrik. WSOY, 1986. ISBN 951-0-13806-1. )
- Rödluvan. Roman. Söderström, 1986. ISBN 951-52-1079-8. (suom. Punahilkka. Suomentanut Eila Pennanen. Tammi, 1986. ISBN 951-30-6570-7. )
- Önskans träd. En berättelse. Söderström, 1987. (suom. Toiveiden puu. Suomentanut Sirkka Kurki-Suonio. Tammi, 1988. ISBN 951-30-6980-X. )
- Bryta mot laget. Roman. Söderström, 1992. ISBN 951-52-1420-3. (suom. Mä olen kovis. Tammi, 1994. ISBN 951-31-0124-X. )
- Arnaía, kastad i havet. Roman. Söderström, 1992. ISBN 951-52-1435-1. (suom. Arnaia, mereenheitetty. Tammi, 1992. ISBN 951-31-0082-0. )
- Personliga angelägenheter. Roman. Söderström, 1996. ISBN 951-52-1632-X. (suom. Yksityisalue. Suomentanut Raija Jänicke. Tammi, 1996. ISBN 951-31-0832-5. )
- Sofia vuxen med sitt MBD. Roman. Söderström, 1998. ISBN 951-52-1696-6. (suom. Sofia aikuisena : elämää MBD:n kanssa. Suomentanut Marja Kyrö. Tammi, 1998. ISBN 951-31-1172-5. )
- Två : scener ur ett konstnärsäktenskap. Söderström, 2004. ISBN 951-52-2192-7. (suom. Kaksi : kohtauksia eräästä taiteilija-avioliitosta. Suomentanut Liisa Ryömä. Tammi, 2004. ISBN 951-31-3090-8. )
- Emma & Uno : visst var det kärlek. Söderström, 2010. ISBN 978-951-52-2728-7. (suom. Emma & Uno : rakkautta tottakai. Suomentanut Liisa Ryömä. Tammi, 2011. ISBN 978-951-31-6348-8. )
Palkinnot ja tunnustukset [muokkaa]
- Svenska Litteratursällskapet 1973, 1979, 1982
- Tollanderin palkinto, 1999
- Valtion tiedonjulkistamispalkinto, 1983
- Kiitos kirjasta -mitali, 1979
- Nordiska Kvinnors Litteraturpris, 1979
- Suomi-palkinto, 1996
- Fredrika Runeberg -palkinto, 2001
- Ruotsin akatemian Suomi-palkinto, 2002
- Kirjallisuuden valtionpalkinto, 2011 teoksesta Emma ja Uno – rakkautta totta kai
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Calamnius-sukuseura ry Viitattu 18.12.2010.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Märta Tikkanen haastattelussa Prosak-proosaklubilla, Kirjastokaista-video
- Märta Tikkanen lukee Prosak-proosaklubilla teostaan Suurpyytäjä, Kirjastokaista-video
- Märta Tikkanen lukee Prosak-proosaklubilla teostaan Punahilkka, Kirjastokaista-video
- Helsingin kaupunginkirjasto
- Sanojen aika
- Katarina von Numers-Ekman: Tikkanen, Märta (1935–) (maksullinen artikkeli) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 23.3.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Sivulta puuttuu