Kupletti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo laulutyypistä. Kupletti oli myös lasten musiikkitietokilpailuohjelma.

Kupletti sana on tullut suomeen ranskan kielen sanasta couplet venäjän kielen sanan куплет (kuplet) kautta.

Alun perin sana merkitsee laulukappaleen säkeistöä, mutta venäjän kielessä se on laajentunut tarkoittamaan myös samaa kuin suomen kieleen levinnyt ilmaus: humoristinen tai satiirinen laulelma, jossa pääpaino on yleensä laulun tekstillä, eli sanoituksella. Kupleteissa on yleensä monta melodisesti samankaltaista säkeistöä ja kertosäe. Joskus välissä on myös puhejaksoja.

Ennen äänilevyteollisuuden voimistumista 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, niihin kuuluivat tärkeänä osana erilaiset eleet ja ilmeet. Suomessa hyvin merkittävinä kupletööreinä pidetään Pasi Jääskeläistä, J. Alfred Tanneria, Theodor ("Tettu") Weissmania, Oskar Nyströmiä ja Rafael Ramstedtia sekä Yhdysvalloissa asuneita Hiski Salomaata ja Leo Kauppia. Myöhempiä vaikuttajia ovat esimerkiksi Matti Jurva, Veikko Lavi, Esa Pakarinen, Reino Helismaa, Pauli Räsänen, Jaakko Teppo ja Juha Vainio. Hyvin merkittäviä kuplettien sanoittajia olivat Tatu Pekkarinen ja nimimerkkiä Palle käyttänyt Reino Hirviseppä (oik. Palmroth), joka kirjoitti aiheesta myös kirjan.

Suomen ensimmäiset kupletti- ja iskelmälaulajien kuninkuuskilpailut järjestettiin Helsingin työväentalossa vuonna 1950. Yleisö äänesti kuplettikuninkaaksi teatterinjohtaja Yrjö Syllbergin Helsingistä ja iskelmäkuninkaaksi Erkki Junkkarisen Lauritsalasta. [1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helsingin Sanomat 4.3.1950, s. 5

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hirviseppä, Reino: Hupilaulun taitajia. WSOY 1969, Porvoo.
Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.