Hilkka Ravilo
Hilkka Eeva Ravilo (s. 18. marraskuuta 1940 Kiuruvesi) on suomalainen kirjailija.[1][2]
Ravilon vanhemmat olivat pienviljelijä Juho Arpiainen ja Liisa Reme. Hän kävi kansakoulun Kiuruvedellä sekä myöhemmin reikäkorttilävistys- , puhtaaksipiirustus- ja konekirjoituskurssit. Hän on työskennellyt kotiapulaisena, reikäkorttilävistäjänä, piirtäjä-konekirjoittajana, edustustilan emäntänä, hotellin keittiöapulaisena, miesten asuntolan siivoojana, puhelinvaihteen hoitajana, konekirjoittajana ja tekstinkäsittelijänä. Esikoisromaaninsa Kuin kansanlaulu hän julkaisi vuonna 1991. Ravilon kirja Mesimarjani, pulmuni, pääskyni oli Finlandia-palkintoehdokkaana 1997. Ravilo on asunut Kiuruvedellä vuoteen 1957 ja sittemmin hän on asunut Kuopiossa, Leppävirralla, Lohjalla ja viimeksi Heinävedellä. [1][2]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuin kansanlaulu : romaani. Sahlgren, Otalampi 1991
- Mesimarjani, pulmuni, pääskyni. Atena, Jyväskylä 1997
- Älä itke äitini, Atena, Jyväskylä 1999
- Yö yllä viljan. Atena, Jyväskylä 2001
- Pahan tytär : rikosromaani. Myllylahti, Suomussalmi 2005
- Kuolleet lehdet : rikosromaani. Myllylahti, Suomussalmi 2006
- Kylmät kädet : rikosromaani. Myllylahti, Suomussalmi 2007
- Muovikassimies : rikosromaani. Myllylahti, Suomussalmi 2009
- Nimeltään Eerika : rikosromaani. Myllylahti, Espoo 2012
- Terhi : romaani elämästä ja rikoksesta. Myllylahti, Espoo 2013
Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jaettu III palkinto Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran järjestämässä Elämysten jäljillä -kirjoituskilpailussa. 1998