Väinölänniemi

Wikipedia

Väinölänniemi 1. kaupunginosa
Kaupunki	Kuopio
Suuralue	Keskusta

Väinölänniemi (lempinimeltään Vänäri) on virkistysalue ja yksi keskustan kaupunginosista Kuopiossa. Siellä sijaitsee Väinölänniemen stadion, jossa Kuopion Palloseura pelasi kotiottelunsa 1930-luvulta vuoteen 2005, ja jossa on järjestetty lukuisia merkittäviä yleisurheilutapahtumia kuten Kalevan kisat 1987. Myös kaikki Kuopiossa pelatut neljä jalkapallomaaottelua on järjestetty Väinölänniemellä^[1].

Alueella on myös laajoja puistoja, lentopallo-, koripallo- ja tenniskenttiä, kaksi uimarantaa sekä perinteikäs Peräniemen kasino.

Väinölänniemen keskeinen puistoalue noudattaa silloisen Kuopion läänin maaviljelysseuran ryytimaa-mestarin,^[2] saksalaisen W. A. Drewniokin 1860-luvun suunnitelmaa, jota paikallinen Mårten Gabriel Stenius täydensi vuonna 1886.

Sisällysluettelo 1 Historiaa 1.1 Kulttuuri 1.2 Urheilu 2 Nykyisin 3 Lähteet 4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historiaa

Väinölänniemi on saanut nimensä niemessä sijäinneesta Väinölä nimisestä ravintolasta. Tämä aiemmin Pappilan- ja Kinnulanniemenä tunnettu alue tuli kaupungin haltuun seurakunnan kanssa 1858 tehtyjen maanvaihtojen kautta. Niemeä alettiin kunnostaa heti puistoksi, ja sen tuloksen niemestä syntyi yksi maamme vanhimmista kaupunkipuistoista. Pian niemestä tulikin suosittu virkistys- ja huvialue.

[muokkaa] Kulttuuri

Väinölänniemelle rakennettiin suuri teatteritalo 1882. Teatteri paloi 1967. Rakennus tunnettiin nimellä Lottahovi ja Väinölänniemen Hovi. Teatteri- ja ravintolatoiminnan lisäksi rakennuksessa harrastettiin urheilua, muun muassa painia. Alueella on sijainnut myös kesäteatteri, pieni eläintarha sekä uimalaitos, jossa kainot miehet ja naiset saattoivat uida lauta-aidan suojassa. Vuonna 1886 rakennettu uimala purettiin 1928 toiminnan loputtua.

Kansanvalistusseura järjesti Suomessa 1884–1926 laulu- ja soittojuhlia Virosta saadun mallin pohjalta.^[3] Kesäkuussa 1891 juhlat järjestettiin Kuopiossa ja Minna Canthin kirjoitti Elli-tyttärelleen, että juhlissa Väinölänniemellä ja sen laululavoilla kävi 16 000 vierasta. Myös novellissaan Agnes Canth kuvailee juhlia.^[4]

Suomen ensimmäinen yritys perustaa ulkomuseo tehtiin, kun Kuopiossa siirrettiin Väinölänniemelle vanha savutupa vuonna 1892.

[muokkaa] Urheilu

Paavo Nurmi on juossut Väinölänniemen yleisurheilukentällä kaksi maailmanennätystä, 2 000 m ME:n vuonna 1927 ja 10 000 m ME:n syksyllä 1924.^[5] Kaupungin oman juoksijalahjakkuuden, Hannes Kolehmaisen patsas sijaitsee Väinölänniemellä.

Väinölänniemellä vuonna 1955 järjestettyjä naisten pikaluistelun MM-kisoja seurasi 12 000 katsojaa.

1960- ja 1970 -luvuilla Väinölänniemen rantatiellä järjestettiin tt-ajoja, jossa kilpailivat muun muassa Jarno Saarinen ja Teuvo Länsivuori.

[muokkaa] Nykyisin

Kesästä 2004 alkaen on niemellä järjestetty heinä-elokuun vaihteessa rock-tapahtuma, Kuopio Rockcock. Koko niemi aidataan tapahtuman ajaksi.

Keväällä 2006 Väinölänniemellä jäädytettiin kokeeksi puolet urheilukentästä talviluistelua varten, mutta kokeilun tulokset eivät olleet rohkaisevia. Finland Ice Marathonin tapahtumia on suunniteltu sijoitettavan osin Väinölänniemen stadionille.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Minna Canthin elämää
• Peräniemen Kasino
• Kuopio Rockcock
• YLE Elävä arkisto: Neuvostonaiset liukkaimpia Kuopion jäällä (Tallenne 1955 Väinölänniemellä pidetyistä Naisten pikaluistelun MM-kisoista)