Väinölänniemi
| Väinölänniemi 1. kaupunginosa |
|
|---|---|
| Kaupunki | Kuopio |
| Suuralue | Keskusta |
Väinölänniemi (lempinimeltään Vänäri) on virkistysalue ja yksi keskustan kaupunginosista Kuopiossa. Niemi kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin Suomessa.[1] Siellä sijaitsee Väinölänniemen stadion, jossa Kuopion Palloseura pelasi kotiottelunsa 1930-luvulta vuoteen 2005, ja jossa on järjestetty lukuisia merkittäviä yleisurheilutapahtumia kuten Kalevan kisat 1987. Myös kaikki Kuopiossa pelatut neljä jalkapallomaaottelua on järjestetty Väinölänniemellä[2].
Alueella on myös laajoja puistoja, lentopallo-, koripallo- ja tenniskenttiä, kaksi uimarantaa sekä perinteikäs Peräniemen kasino.
Väinölänniemen keskeinen puistoalue noudattaa silloisen Kuopion läänin maaviljelysseuran ryytimaa-mestarin,[3] saksalaisen W. A. Drewniokin 1860-luvun suunnitelmaa, jota paikallinen Mårten Gabriel Stenius täydensi vuonna 1886.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
Väinölänniemi on saanut nimensä niemessä sijäinneesta Väinölä nimisestä ravintolasta. Tämä aiemmin Pappilan- ja Kinnulanniemenä tunnettu alue tuli kaupungin haltuun seurakunnan kanssa 1858 tehtyjen maanvaihtojen kautta. Niemeä alettiin kunnostaa heti puistoksi, ja sen tuloksen niemestä syntyi yksi maamme vanhimmista kaupunkipuistoista. Pian niemestä tulikin suosittu virkistys- ja huvialue.
[muokkaa] Kulttuuri
Väinölänniemelle rakennettiin suuri teatteritalo 1882. Teatteri paloi 1967. Rakennus tunnettiin nimellä Lottahovi ja Väinölänniemen Hovi. Teatteri- ja ravintolatoiminnan lisäksi rakennuksessa harrastettiin urheilua, muun muassa painia. Alueella on sijainnut myös kesäteatteri, pieni eläintarha sekä uimalaitos, jossa kainot miehet ja naiset saattoivat uida lauta-aidan suojassa. Vuonna 1886 rakennettu uimala purettiin 1928 toiminnan loputtua.
Kansanvalistusseura järjesti Suomessa 1884–1926 laulu- ja soittojuhlia Virosta saadun mallin pohjalta.[4] Kesäkuussa 1891 juhlat järjestettiin Kuopiossa ja Minna Canthin kirjoitti Elli-tyttärelleen, että juhlissa Väinölänniemellä ja sen laululavoilla kävi 16 000 vierasta. Myös novellissaan Agnes Canth kuvailee juhlia.[5]
Suomen ensimmäinen yritys perustaa ulkomuseo tehtiin, kun Kuopiossa siirrettiin Väinölänniemelle vanha savutupa vuonna 1892.
[muokkaa] Urheilu
Paavo Nurmi on juossut Väinölänniemen yleisurheilukentällä kaksi maailmanennätystä, 2 000 m ME:n vuonna 1927 ja 10 000 m ME:n syksyllä 1924.[6] Kaupungin oman juoksijalahjakkuuden, Hannes Kolehmaisen patsas sijaitsee Väinölänniemellä.
Väinölänniemellä vuonna 1955 järjestettyjä naisten pikaluistelun MM-kisoja seurasi 12 000 katsojaa.
1960- ja 1970 -luvuilla Väinölänniemen rantatiellä järjestettiin tt-ajoja, jossa kilpailivat muun muassa Jarno Saarinen ja Teuvo Länsivuori.
[muokkaa] Nykyisin
Nykyisin Väinölänniemen urheilukenttää käytetään pääasiassa yleisurheilun harjoitus- ja kilpailukenttänä. Kentällä järjestetään vuosittain heinäkuussa yksi Suomen suurimmista nuorisoyhleisurheilun kilpailutapahtumista, Hannes Junior Games. Kuopiolaisen suurjuoksija Hannes Kolehmaisen nimeä kantava tapahtuma kuuluu myös Suomen Urheiluliiton Nuorten Eliittikisasarjaan.
Vuonna 2007 kentällä järjestettiin nuorten yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailut ja vuodeksi 2014 Kuopioon ja Väinölänniemelle haetaan jälleen yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailuja, Kalevan kisoja. Harjoituskäytössä kenttää käyttävät paikalliset yleisurheiluseurat Sisu-Veikot ja Kuopion NMKY:n urheilijat, joiden riveissä harjoittelee ja kilpailee useita nuorten ja aikuisten yleisurheilumaajoukkueeseen kuuluvia urheilijoita.
Kesästä 2004 alkaen on Väinölänniemellä järjestetty myös heinä-elokuun vaihteessa rock-tapahtuma, Kuopio Rockcock. Koko niemi aidataan tapahtuman ajaksi.
Keväällä 2006 Väinölänniemellä jäädytettiin kokeeksi puolet urheilukentästä talviluistelua varten, mutta kokeilun tulokset eivät olleet rohkaisevia. Finland Ice Marathonin tapahtumia on suunniteltu sijoitettavan osin Väinölänniemen stadionille.
[muokkaa] Kaupunginosana
Väinölänniemen kaupunginosa kattaa niemen lisäksi Kuopion ruutukaava-alueen kaakkoisosan. Lännessä rajana on Vuorikatu ja pohjoisessa Minna Canthin katu. Alueella sijaitsevat Väinölänniemen lisäksi muun muassa Pyhän Nikolaoksen katedraali, Kuopion lääninhallitusrakennus, Brahenpuisto, Piispanpuisto, Lignell & Piispasen likööritehdas sekä Raninin mylly. Tunnettu ja korkealle arvostettu ravintola Musta Lammas sijaitsee myös alueella.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ rky.fi, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Väinölänniemi, viitattu 14.5.2011
- ↑ Syrjäläinen, Antti & Turunen, Tomi T.: Ikimuistoiset avajaiset. (Sunnuntaisuomalainen) Savon Sanomat, 24.5.2009, s. 32.
- ↑ Tapio 43, 28.10.1865, s. 2.
- ↑ Kansanvalistusseura, historiaa
- ↑ Kuopio Minna Canthin elinaikana, Puijo ja Myhkyri
- ↑ Paavo Nurmi tilastoin. Urheilumuseo
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Minna Canthin elämää
- Peräniemen Kasino
- Kuopion Sisu-Veikot
- Kuopio Rockcock
- YLE Elävä arkisto: Neuvostonaiset liukkaimpia Kuopion jäällä (Tallenne 1955 Väinölänniemellä pidetyistä Naisten pikaluistelun MM-kisoista)
| Kaupunginosat Keskusta | Väinölänniemi | Vahtivuori | Maljalahti | Multimäki | Kuopionlahti | Hatsala | Niirala | Haapaniemi | Itkonniemi | Männistö | Linnanpelto | Puijonlaakso | Savilahti | Peipposenrinne | Inkilänmäki | Särkiniemi | Kettulanlahti | Rahusenkangas | Saarijärvi | Rönö | Rypysuo | Päiväranta | Julkula | Sorsasalo | Kelloniemi | Levänen | Jynkkä | Neulamäki | Puijo | Niuva | Neulaniemi | Kolmisoppi | Neulalampi | Petonen | Litmanen | Pirtti | Pitkälahti | Saaristokaupunki | Lehtoniemi | Rautaniemi | Hiltulanlahti | Kiviharju | Vanuvuori | Melalahti | Kurkimäki | Vehmersalmi |
Sivulta puuttuu