Kuopion kauppahalli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuopion kauppahalli.
Kuopion kauppahallin läntisen sisäänkäynnin edustalla on Taru Mäntysen patsas Siskotyttö (1984): Siskotytön lakitus vappuaattona 2018.

Kuopion kauppahalli on jugend-tyyliin rakennettu kauppahalli Kuopion torilla. Kauppahallissa on myyntipiste 30 yritykselle. Se on auki ympäri vuoden kuutena päivänä viikossa.

Rakennuksen on suunnitellut Johan Victor Strömberg[1]. Kauppahalli aloitti toimintansa elokuussa 1902. Hallia laajennettiin 1914 Arne Sireliuksen suunnittelemalla lihatarkastamolla, joka toimii nykyään kalahallina[1]. Myöhemmin hallin ulkoasua on paranneltu ja tehty sisäremontteja. Kauppahallin purkamisesta keskusteltiin vakavasti viimeksi 1960-luvulla[1]. Kauppahalli päätettiin kuitenkin kunnostaa 1970-luvun alussa[1]. Rakennuksen nykyinen väritys on peräisin tältä ajalta[1].

Kauppahalli-hanketta oli suunniteltu jo 1870-luvulta lähtien[2]. Ruoan myynnin puhtausvaatimukset olivat nousseet ja näin myös Kuopiossa tuli tarve rakentaa torille pysyvä myyntipaikka. Samaan aikaan torille suunniteltiin myös basaarirakennuksen rakentamista, mutta sitä ei koskaan toteutettu[2]. Myöskään satamatorille samoihin aikoihin suunniteltu kauppahalli ei koskaan toteutunut.

Kauppahallin laajennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppahallia ja torin ympäristöä muutettiin alatorihankkeessa, johon liittyi myös kalahallin siiven purkaminen ja uuden kahvilaravintolan rakentaminen sen tilalle. Myös kauppahallin väritys muutettiin toriremontin yhteydessä keltaiseksi.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Riekki, Helena: ”1 / Puukaupungista kivikaupungiksi: Kuopion tori”, Kuopion kaupungin rakennushistoria - Kaupungin rakentamisvaiheita vuodesta 1875, s. 127–134. Kuopion historia 6. Kuopion kaupunki, 2005. ISBN 951-842-293-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e ”Kauppahalli”. Kuopion kaupungin rakennushistoria, s. 130–132
  2. a b ”Basaari- ja hallihanke”. Kuopion kaupungin rakennushistoria, s. 127–129

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]