Kauko Heuru

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kauko Heuru
Huittisten kaupunginjohtaja
1977–1990
Edeltäjä Virka perustettiin
Seuraaja Eero Väätäinen
Huittisten kauppalanjohtaja
1972–1976
Edeltäjä Virka perustettiin
Seuraaja Virka lakkautettiin
Huittisten kunnanjohtaja
1966–1971
Seuraaja Virka lakkautettiin
Kuopion kaupunginjohtaja
1990–1998
Edeltäjä Juhani Koskinen
Seuraaja Kari Häkämies
Henkilötiedot
Syntynyt11. huhtikuuta 1936
Hinnerjoki
Kuollut10. helmikuuta 2023 (86 vuotta)
Huittinen
Tiedot
Puolue Kansallinen kokoomus
Koulutus oikeustieteen lisensiaatti
hallintotieteiden tohtori

Kauko Aarno Artturi Heuru[1] (11. huhtikuuta 1936 Hinnerjoki – 10. helmikuuta 2023 Huittinen)[2] oli suomalainen oikeustieteen lisensiaatti ja hallintotieteiden tohtori ja Huittisten ja Kuopion kaupunginjohtaja. Heuru toimi Huittisten kunnanjohtajana 1966–1971, kauppalanjohtajana 1972–1976, kaupunginjohtajana 1977–1990, Tampereen yliopiston vt. apulaisprofessorina 1988–1990 ja Kuopion kaupunginjohtajana 1990–1998.[3]

Tutkija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heurun kunnallisoikeuden alaan kuuluva väitöskirja ”Kunnan päätösvallan siirtyminen” tarkastettiin Tampereen yliopistossa vuonna 2000.[3]

Heuru kirjoitti kunnallisasioista lukuisia teoksia, kuten käytännön kuntalakiin, perustuslailliseen kunnallishallintoon ja kunnalliseen itsehallintoon liittyvistä kysymyksistä. Tarkastelukulma on paljolti oikeudellinen, koska hän katsoo, että kunnallinen itsehallinto on ennen kaikkea kansalaisten oikeus.

Heuru on esittänyt muun muassa seuraavan teesin: ”Kuntarajojen muuttamisen sijasta kuntien tehtävät pitäisi eriyttää. Jokaisen kunnan ei tarvitsisi tehdä samoja asioita. Meillä pitäisi olla kaksi tai useampi tasoinen kuntalaitos.”[4]

Heurun mukaan demokratia ja tehokkuus muodostavat kunnallishallinnon keskeisimmän arvopohjan. Näiden välillä vallitsee tietynlainen jännite. Heuru on tutkinut oikeushistoriallisessa valossa kunnanvaltuuston asemaa tämän jännitteen sisällä. Hän on selvittänyt kunnanvaltuuston vallan syntyhistoriaa sekä sen kehittymistä yhteiskunnallisen muutoksen osana.

Heurun mukaan kunnallishallinnossa on perinteisesti korostettu demokraattisia arvoja. Hän väittää tutkimuksissaan, että 1990-luvulla tässä tapahtui ratkaiseva muutos. Tällöin tehokkuusvaatimukset voimistuivat ja niihin myös vastattiin. Suomen kunnallishallinto siirtyi erilaisten kokeilujen ja hallinnonuudistusten kautta uudenlaiseen kunnallishallintoon, jonka johtavana aatteena on tulosjohtamisen idea.

Heuru pohtii, että mitä pitemmälle tulosjohtamista on kunnallishallinnossa toteutettu, sitä enemmän valtuusto on menettänyt asemaansa kunnan päätösvallan käyttäjänä. Hänen mukaan valtuuston valtaa on siirretty täytäntöönpanijoille tietoisesti, mutta sitä on siirtynyt myös salaisesti. Jokainen pelkän tavoitteen asettava valtuuston päätös, jota ei sidota keinovalikoimaan, siirtää valtuuston valtaa. Samoin tekee määrärahapäätös, jota ei sidota yhteen määrätarkoitukseen.

Tohtori Heuru on pitänyt luentosarjoja hallinto-oikeudesta Kuopion yliopistossa, Tampereen yliopistossa ja Turun yliopistossa. Hän on myös harjoittanut kuntien luottamushenkilöiden ym. koulutusta eri puolilla maata (1999–2008) sekä ollut Satakunnan ammattikorkeakoulun tuntiopettaja (2000–2008).

Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS) on aikoinaan rahoittanut Heurun post doc -työtä.

Kauko Heuru oli yhteiskuntatieteiden tohtori h.c. (1996) Kuopion yliopistosta.

Luottamustoimia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Satakunnan seutukaavaliiton liittovaltuuston jäsen (1969–1984)
  • Kokemäenjokilaakson kasvatusneuvolan kl:n liittovaltuuston pj. (1980–1984)
  • Suomen Kaupunkiliiton valvontatarkastaja (1979–1982)
  • Kunnallistalouden neuvottelukunnan jäsen (1983–1985)
  • Suomen Kaupunkiliiton hallituksen varajäsen (1985–1989)
  • Pohjois-Savon liiton liittovaltuuston puheenjohtaja (1991–1994)
  • Keskus-Sato Oy:n hallintoneuvoston jäsen (1991–1996)
  • Kuopion kauppakamarin hallituksen jäsen (1991–1998)
  • Oy Audiatur Oy:n hallituksen jäsen (1992–1994)
  • Suomen Maakuntien liiton hallituksen jäsen (1992–1994)
  • Vaajasalon sairaalasäätiön hallituksen jäsen (1993–1998)
  • Suomen Kuntaliiton valtuuston jäsen (1993–1997)
  • Kansallis-Osake-Pankin tilintarkastaja (1993–1995)
  • Kuopio Tanssii ja Soi ry:n puheenjohtaja (1997–1998)

Kunnianosoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ritarikunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen Leijonan Ritarikunnan komentajamerkki (SL K)
  • Pyhän Karitsan Ritarikunnan komentajamerkki (PKR K)
  • Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan ritarimerkki (SVR R)

Muut kunniamerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sotilasansiomitali (Sot.am.)
  • Suomen kuntaliiton kultainen kunniamerkki
  • Suomen kaupunkiliiton hopeinen kunniamerkki
  • Kuopion kaupungin kultainen kunniamerkki
  • Ratsumiesristi
  • Porilaisristi
  • Apostoli Markuksen I luokan risti (Aleksandrian patriarkalta, AleksPMarkR I)
  • Ruhtinas Daniliin kunniamerkki (Moskovan patriarkalta)

Kunniajäsenyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Konevitsa r.y.
  • Snellman instituutti

Muut kunnianosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kunnallisen budjettioikeuden perusteet. 1987. ISBN 951-99859-3-X.
  • Länsimainen oikeusajattelu. Tampereen yliopisto, 1989.  ISBN 951442493X.
  • Af Ursin, Klaus & Heuru, Kauko: Kunnanjohtajan asema ja johtamisedellytykset. Tampereen yliopisto, kunnallistieteiden laitoksen julkaisusarja 3/1990. Tampereen yliopisto, 1990.
  • Uusi kuntalaki. Painatuskeskus, 1995. ISBN 9513716074.
  • Kunnan päätösvallan siirtyminen. Väitöskirja. Tampere University Press, 2000. Teoksen verkkoversio.
  • Itsehallinnon aika. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2001. ISBN 952-9740-80-8.
  • Heuru, Kauko, Mennola, Erkki & Ryynänen, Aimo: Kunnallinen itsehallinto. Lakimiesliiton kustannus, 2001. ISBN 952-14-0481-7.
  • Kuntalaki käytännössä. HelsinkI: Edita, 2001. ISBN 951-37-3546-X.
  • Kunta perusoikeuksien toteuttajana. Talentum, 2002. ISBN 952-14-0671-2.
  • Hyvä hallinto. Edita, 2003. ISBN 951-37-3942-2.
  • Perustuslaillinen kunnallishallinto. Edita, 2006. ISBN 951-37-4601-1.
  • Heuru, Kauko, Mennola, Erkki & Ryynänen, Aimo: Kunta – Kunnallisen itsehallinnon perusteet. Edita, 2008. ISBN 978-951-37-5117-3.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ 221 (Kuka kukin on (Aikalaiskirja) : Who's who in Finland / 1978) runeberg.org. Viitattu 2.3.2023.
  2. ↑ Patrakka, Jukka: Kuopion 1990-luvun johtaja Kauko Heuru on kuollut. Savon Sanomat, 11.2.2023, s. 10. Artikkelin verkkoversio (tilaajille).
  3. ↑ a b Tampereen yliopisto, 2000, Kunnan päätösvallan siirtyminen
  4. ↑ Kauko Heuru: Perustuslaillinen kunnallishallinto s. 401–402 (Edita 2006)
  5. ↑ Kauko Heuru Ympyrähulluista Hirvenpäähän. Viitattu 10.12.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopion kaupunginjohtajat

Kaarlo Sallinen (kok.) 1929–1937 | Yrjö Nikkilä (kok.) 1937–1962 | Eino Luukkonen (sd.) 1962–1975 | Olavi J. Oksa (sd.) 1975–1982
Juhani Koskinen (kok.) 1982–1990 | Kauko Heuru (kok.) 1990–1998 | Kari Häkämies (kok.) 1998–2001 | Petteri Paronen (sit.) 2001–2018 | Jarmo Pirhonen (sit.) 2018–2023 | Soile Lahti (sit.) 2023–

Huittisten kaupunginjohtajat

Kauko Heuru (kok.) 1966–1990 (kunnanjohtaja 1966–1971, kauppalanjohtaja 1972–1976) | Eero Väätäinen 1991–1995 (vt. kaupunginjohtaja 1990-1991) | Jyrki Peltomaa 1999–2022 | Viveka Lanne (kesk.) 2022–

Kansainväliset
Kansalliset
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kauko_Heuru&oldid=22181001”