Eino Luukkonen
| Eino Luukkonen | |
|---|---|
| Kuopion 3. kaupunginjohtaja | |
| Edeltäjä | Yrjö Nikkilä |
| Seuraaja | Olavi J. Oksa |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. syyskuuta 1915 Helsinki |
| Kuollut | 23. elokuuta 1998 (82 vuotta) Kuopio |
| Puoliso | Terttu (o.s. Soranne) (1923–1980) |
| Tiedot | |
| Puolue | SDP |
Eino Luukkonen (29. syyskuuta 1915 Helsinki – 23. elokuuta 1998 Kuopio) oli suomalainen virkamies, joka toimi Kuopion kaupunginjohtajana 13 vuoden ajan vuosina 1962–1975. Luukkosen virkakausi ajoittui Kuopion kasvuvuosiin, jolloin kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät ja Kuopion väkiluku lähes kaksinkertaistui.[1]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talvisodassa tuolloin sotilasarvoltaan vänrikkinä palvellut 25-vuotias Luukkonen toimi panssarintorjuntatykkijoukkueen johtajana. Vuonna 1965 hänelle myönnettiin ansiokkaasta palveluksesta Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ruusumerkki. Kuollessaan Luukkonen oli sotilasarvoltaan kapteeni.[2]
Eino Luukkonen sai filosofian maisterin arvon Helsingin yliopistossa vuonna 1941. Valmistuttuaan hän toimi Helsingin työväen säästöpankissa, kunnes 1951 siirtyi 36-vuotiaana kauppalanjohtajaksi Äänekoskelle. Hyvinkään kauppalanjohtajana hän toimi vuosina 1955–1959 ja kaupunginjohtajana 1960–1962. Kuopion kaupunkia hän johti vuosina 1962–1975.
Hän oli mukana käynnistämässä Kuopion musiikkilukiota. Kuopion musiikkilukio oli tuolloin Suomen ensimmäinen musiikin erikoislukio. Nykyisin vastaavia lukioita on Suomessa yhdeksän.[3] Luukkonen oli myös mukana perustamassa ja kehittämässä Kuopio Tanssii ja Soi -tapahtumaa
Ansioistaan Kuopion korkeakoulun kehittämisessä Luukkonen promovoitiin filosofian kunniatohtoriksi.[4] Kiivas työtahti ajoi Luukkosen sairauseläkkeelle ennen virallisia eläkevuosia.[5] Hän kuoli Kuopiossa 23. elokuuta 1998 82-vuotiaana.
Merkittävimmät saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yleisesti tunnustettuja saavutuksia, joissa Eino Luukkonen on ollut mukana:[4][6][7]
- Kuopion maalaiskunnan liittäminen kaupungiksi
- Kuopion keskussairaalan kehittäminen
- Kuopion yliopiston, silloisen korkeakoulun perustaminen
- Hallmanin maakauppa
- Kuopion uimahallin perustaminen
- Pohjois-Savon maakuntakirjaston perustaminen
- Kuopion teatterin kehittäminen
- Kuopion keilahallin perustaminen
Luottamustehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luukkonen oli mukana muun muassa seuraavissa luottamustoimissa:[1][5]
- Kuopion keskussairaalan kuntaliiton liittohallitus
- Kuopion kauppakamarin hallitus
- Kuopion Hakan johtokunta ja hallintoneuvosto
- Savon Sellun johtokunta
- Kuopion matkailulautakunta, varapuheenjohtaja
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Helsingin Sanomat 25.8.1998
- ↑ Savon Sanomat 13.3.1997
- ↑ Suomen ensimmäinen musiikkilukio 30-vuotias, Opettaja-lehti 47/98
- ↑ a b Savon Sanomat 24.8.1998
- ↑ a b Keskisuomalainen 25.8.1998
- ↑ Savon Sanomat 25.8.1998
- ↑ Pirjo Jantunen: Kuopion teatterin historiaa 28.4.2004. Kuopio: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 27.7.2008.
Kaarlo Sallinen (kok.) 1929–1937 |
Yrjö Nikkilä (kok.) 1937–1962 |
Eino Luukkonen (sd.) 1962–1975 |
Olavi J. Oksa (sd.) 1975–1982
Juhani Koskinen (kok.) 1982–1990 |
Kauko Heuru (kok.) 1990–1998 |
Kari Häkämies (kok.) 1998–2001 |
Petteri Paronen (sit.) 2001–2018 |
Jarmo Pirhonen (sit.) 2018–2023 |
Soile Lahti (sit.) 2023–
|
