Gripenberg

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee aatelissukua. Gripenberg on myös kylä Ruotsin Tranåsin kunnassa. Siellä sijaitsee Gripenbergin linna.

Gripenberg on ruotsalainen ja suomalainen aatelissuku, jonka yksi sukuhaara on Suomen aatelissa kohotettu vapaaherralliseen säätyyn. Ruotsin vallan aikana suvussa oli paljon upseereita ja Suomen autonomian aikana monia korkeita virkamiehiä, myöhemmin myös taiteen ja kulttuurin edustajia.[1] Suvun vaakunassa on kuvattuna griippi eli aarnikotka.[2]

Suku on lähtöisin Ruotsin Itä-Götanmaalta. Vanhin tunnettu jäsen on vuonna 1659 kuollut Jakob Jöransson Witte, joka oli Svärtingetin kartanon lampuotivouti Östra Enebyn pitäjässä. Hänen poikansa, rykmentinkirjuri Johan Wittman muutti 1671 Suomeen ja aateloitiin vuonna 1678 nimellä Gripenberg.[2][1] Suku introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneseen kaksi vuotta myöhemmin aatelisena sukuna numero 931. Gripenbergit immatrikuloitiin Suomen aateliin vuonna 1818 numerolla 69.[2] Senaattori Johan Ulrik Sebastian Gripenberg kohotettiin Suomessa vuonna 1865 vapaaherraksi, ja introdusoitiin Suomen Ritarihuoneeseen vapaaherrallisena sukuna numero 48. Vapaaherrallisella sukuhaaralla on tunnuslause Caesari et patriae ("Keisarille ja isänmaalle").[3] Neljä Gripenbergin suvun jäsentä toimi autonomian aikana Suomen senaatin talousosaston jäseninä.

Suvun alkuperäinen päämieslinja on kadoksissa, sillä viimeisen päämiehen tai hänen jälkeläistensä vaiheista Venäjällä vuoden 1917 jälkeen ei ole tietoa.[2][4] Suomalaisen aatelissuvun edustajia muutti 1900-luvun lopulla Ruotsiin, jossa muutama sukuhaara sai 1973 ja 1985 uudelleen edustusoikeuden Ruotsin ritarihuoneella.[5][2]

Suvun jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robert Carl Gripenbergin hauta Ulvilassa.

Aika- ja sukulaisuusjärjestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaaherrat

Aakkosjärjestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gripenberg.
  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x Veli-Matti Autio: Gripenberg (1600–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.6.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. a b c d e f Nr: 931 Adliga ätten Gripenberg Ätt- och vapendatabas Ruotsin ritarihuoneen verkossa
  3. Friherrliga ätten nr 48 Gripenberg Suvut ja vaakunat. Suomen Ritarihuone.
  4. a b Gripenberg, Eugen Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  5. Adliga ätten nr 69 Gripenberg Suvut ja vaakunat. Suomen Ritarihuone.
  6. Suurvallan osana, 1600-luku, Iso reduktio - Vantaan paikallishistoria
  7. 15.3.1675 Jakob Wittman, vuodesta 1678 Gripenberg Jacobus Johannis, Ostrogotus – Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  8. (ei ole tiettävästi ylioppilas) Jakob Karl – Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  9. (ei ole tiettävästi ylioppilas) Odert Johan Gripenberg – Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  10. Geneanet/Odert Johan Gripenberg
  11. Voipaalan kartanon synty, kehitys ja omistussuhteet
  12. Voipaala
  13. Gripenberg, Achates Ferdinand, kenraalimajuri – Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
  14. Gripenberg, Carl Gustaf Casimir, kontra-amiraali – Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
  15. Gripenberg, Oskar Ferdinand (1838 - 1916) - Kansallisbiografia
  16. Gripenberg, Oskar Ferdinand, jalkaväenkenraali – Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
  17. Gripenberg, Alexander, kenraalimajuri – Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
  18. (ei ole tiettävästi ylioppilas) Magnus Vilhelm Gripenberg – Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  19. kl. 1767 Karl Magnus Gripenberg – Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  20. Gripenberg, Sebastian (1795 - 1869) - Kansallisbiografia
  21. George C. Schoolfield: A History of Finland's Literature, s. 417. U of Nebraska Press, 1998. ISBN 0803241895. Google Books (viitattu 20.3.2007). (englanniksi)
  22. Furuhjelm, Maria (1846 - 1916) - Kansallisbiografia
  23. Stenius, Elisabeth (1847 - 1924) - Kansallisbiografia
  24. Gripenberg, Maggie (1881 - 1976) - Kansallisbiografia
  25. Åke Backström: Suomen Kaarti Balkanin sotaretkellä 1877-1878 - Genos 62 (1991), s. 106-110, 122

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]