Mauritz Gripenberg
Alexander Mauritz Sebastian Gripenberg (10. tammikuuta 1869 Pietari - 30. joulukuuta 1925 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti.[1][2]
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mauritz Gripenberg kuului ruotsalaisalkuiseen Gripenbergin sotilas- taiteilija- ja arkkitehtisukuun.[1] Hänen isänsä oli lääninkuvernöörinä toiminut kenraaliluutnantti Johan Axel Gripenberg.[3] Gripenberg opiskeli upseeriksi Pietarissa ja valmistuttuaan työskenteli Venäjän armeijan attaseana Tukholmassa. Hän alkoi 1890-luvulla opiskella taideaineita Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa, luopui sotilasurasta ja valmistui arkkitehdiksi 1899 Kuninkaallisesta teknillisestä korkeakoulusta Tukholmassa.[1][2]
Gripenberg oli aatelissäädyssä edustaja valtiopävillä 1904–1905 ja 1905–1906.[4][5]
Virkaura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa Mauritz Gripenberg työskenteli vuodesta 1899 vuoteen 1903 Rakennushallituksen edeltäjässä Yleisten rakennusten ylihallituksessa. Seuraavat viitisen vuotta hän suunnitteli yksityisarkkitehtina muun muassa kerrostaloja Helsinkiin. Gripenbergin sen kauden arkkitehtuuri edusti jugendtyyliä. Vuonna 1908 hänestä tuli Helsingin ensimmäinen rakennustarkastaja, jota virkaa hän hoiti kuolemaansa saakka – vuosina 1917–1918 hän tosin toimi armeijan palveluksessa Saksassa Sotilaskomitean edustajana ja sotilasattaseana.[1]
Suomen sisällissodan aikana maaliskuussa 1918 Saksa ei voinut luovuttaa aseita valkoisille suoraan Brest-Litovskin rauhansopimuksen pykälien vuoksi. Asia ratkaistiin niin että yksityinen saksalainen yritys Gebrüder Mannesmann in Remsched myi aseet sotilaskomitean asiamiehen ratsumestari Mauritz Gripenbergin edustamalle suomalaiselle yhtymälle Gripenbergin asettamalla ja hyväksymällä 8 264 750 Saksanmarkan vekselillä.[6]
Gripenbergiä arvostettiin rakennustarkastajana, hänellä oli sotilaskoulutuksen ansiosta viran hoidossa tarvittavaa auktoriteettia ja päättäväisyyttä. Hänen kykyään hahmottaa kokonaisuuksia pidettiin arvossa. Käytännönläheisenä hän osasi kiinnittää huomiota oleellisiin asioihin. Gripenberg laati Helsingin rakennusjärjestyksen ja kehitti muutenkin rakennusvalvontaa.[1]
Suunnittelijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1910-luvulla suunniteltujen jugendkerrostalojen lisäksi Gripenberg suunnitteli 1920-luvulla arkkitehti Sigurd Frosteruksen kanssa Helsinkiin asuinkerrostaloja, jotka ovat tyyliltään klassistisia. Tunnetuin Gripenbergin suunnittelema rakennus on Espooseen vuonna 1904 valmistunut Villa Elfvik.[1]
Suunnittelutöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- asuinkerrostalo Tehtaankadun ja Huvilakadun kulmassa Ullanlinnassa Helsingissä (1903)[7]
- Villa Elfvik, Laajalahti, Espoo (1904)[1]
Muita sukuun kuuluvia arkkitehteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gripenberg-sukuun kuuluvat myös arkkitehti, pankinjohtaja Sebastian Gripenberg (1850–1925), arkkitehti, professori Ole Gripenberg (1892–1979), hänen poikansa arkkitehti Bertel Gripenberg ja pojanpoika arkkitehti Jörn Gripenberg. Kolme viimeksi mainittua ovat vuorollaan johtaneet Arkkitehtitoimisto Gripenberg & Co:ta.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Mauritz Gripenberg, esittely Arkkitehtuurimuseon sivulla Suomen arkkitehtuurimuseo. Arkistoitu 15.10.2014. Viitattu 20.6.2014.
- ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899: Gripenberg Alexander Mauritz Sebastian Viitattu 11.5.2021.
- ↑ Gripenberg, Johan Axel Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1904–1905 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1904–1905. Andra häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1905, s. 795-804.
- ↑ Förteckning öfver Finlands till urtima landtdagen i Helsingfors år 1905–1906 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1905–1906. Andra häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1907, ss. 945-954.
- ↑ Kuinka Saksa möi aseita valkoiselle armeijalle. Ennenjulkaisematon asiakirja vapaussodan päiviltä, Hakkapeliitta, 28.03.1939, nro 13, s. 26, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Tehtaankatu 26 – Huvilakatu 27 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.. Arkistoitu 30.1.2013. Viitattu 20.6.2014.
- ↑ Ole Gripenberg, esittely Arkkitehtuurimuseon sivulla Suomen arkkitehtuurimuseo. Arkistoitu 6.8.2016. Viitattu 20.6.2014.
| ||||||||||
