Raivaajapatsas
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Raivaajapatsas on yleisnimi Suomen maanraivaajien kunniaksi pystytetyille näköispatsaille, joissa on tyypillisesti kuvattuna suokuokalla suota raivaava mies. Suomessa on useilla paikkakunnilla eri taiteilijoiden veistämiä raivaajapatsaita.
Suomessa raivattiin erittäin paljon maata 1920- ja 1930-luvulla melko koneellistumattomin menetelmin. Patsaita ryhdyttiin pystyttämään 1940-luvulla siirtoväen tarvitseman maanraivaamisen ja lisämaiden raivaamisen kunniaksi. Joistakin raivaajapatsaista tehtiin myös noin 30 senttimetrin korkuisia kipsivaloksia, jota myytiin koteihin.
Raivaajapatsaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Raivaaja, 1932, Wäinö Aaltonen, teos kuuluu teossarjaan Työ ja tulevaisuus. Alkuperäinen kullattu kipsiveistos Eduskuntatalon istuntosalissa ja vuonna 1968 tehty pronssivalos muualla Eduskuntatalossa, Helsinki ja Turku, Wäinö Aaltosen museon edustalla pronssivalos vuodelta 1968.[1][2]
- Raivaajapatsas, 1939, Tapio Wirkkala, Kirkonmäki, Veteli[3]
- Raivaaja, 1966, Aarre Aaltonen, Kirkkoaukio, Pöytyä[4][5]
- Raivaajapatsas, 1948, Kalervo Kallio, Urjala[6]
- Lakeuden raivaaja, 1954, Kalervo Kallio, Ilmajoki[7][6]
- Raivaajapatsas, 1956, Veikko Leppänen, Laihia[8]
- Kuokkamies, 1961, Kalervo Kallio, Nurmijärvi[6]
- Raivaajaperhe, reliefi, 1958, Ensio Seppänen, kansakoulu, Salla[9]
- Raivaajapatsas, 1967, Jussi Vikainen, Paimio[10]
- Raivaaja, 1973, Ensio Seppänen, Kainuunkylä, Ylitornio[9]
- Kaskisavut (raivaajapatsas), 1976, Antero Ruotsalainen, Raivaajapuisto, Kiuruvesi[11]
- Raivaaja, 1978, Ensio Seppänen, Tervola[9]
- Raivaajan muistomerkki, 1987, Heikki Räsänen, Pihtipudas[12]
Valokuvia raivaajapatsaista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Raivaajapatsas, Tapio Wirkkala, 1939, Veteli. -
Raivaajapatsas, Kalervo Kallio, 1949, Urjala. -
Lakeuden raivaaja, Kalervo Kallio, 1954, Ilmajoki. -
Raivaajapatsas, Veikko Leppänen, 1956, Laihia. -
Raivaaja, Wäinö Aaltonen, 1932, Helsinki. -
Kuokkamies, Kalervo Kallio, 1961, Nurmijärvi. -
Raivaaja, Aarre Aaltonen, 1966, Pöytyä. -
Raivaajapatsas, Jussi Vikainen, 1967, Paimio. -
Kaskisavut, Antero Ruotsalainen, 1976, Kiuruvesi. -
Raivaajapatsas, Ensio Seppänen, 1978, Tervola.
_-_Rinnekatu_(2),_Raivaajapuiston_pohjoisp%C3%A4%C3%A4_-_Kiuruvesi.jpg)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Eduskunnan talot ja taide -esite (PDF) (s. 21) 2017. Helsinki: Suomen eduskunta. Viitattu 21.5.2020.
- ↑ Wäinö Aaltonen: Henkinen työ, Raivaaja ja Tulevaisuus Turun kaupunki. Viitattu 21.5.2020.
- ↑ Tervetuloa Veteliin! www.veteli.fi. Vetelin kunta. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 19.4.2014.
- ↑ Nähtävyydet ja museot Pöytyän kunta. Arkistoitu 6.1.2018. Viitattu 18.4.2014.
- ↑ Aarre Aaltonen www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi. Suomen Taiteilijaseura. Viitattu 21.5.2020.
- ↑ a b c Kalervo Kallio, tilaustyöt ja julkinen taide Kuvataiteilijamatrikkeli. Suomen Taiteilijaseura. Viitattu 21.5.2020.
- ↑ Nähtävää ja koettavaa (pdf) (s.3) Ilmajoki matkailijoille. 2014. Ilmajoen kunta. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 19.4.2014.
- ↑ Kirkkopiha; Laihianseurakunta.fi
- ↑ a b c Ensio Seppänen CV Kuvataiteilijamatrikkeli. Arkistoitu 5.9.2021. Viitattu 21.5.2020.
- ↑ Jussi Vikainen, tilaustyöt ja julkinen taide www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi. Suomen Taiteilijaseura. Viitattu 19.4.2014.
- ↑ Kiuruvesi.fi: Nähtävyydet
- ↑ Raivaajan muistomerkki v. 1987 Heikki Räsäsen kotisivu. Arkistoitu 23.6.2021. Viitattu 21.5.2020.