Lauseenjäsenet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lauseenjäsenet eli kieliopilliset funktiot tai syntaktiset roolit ovat kielitieteellisiä termejä, joilla kuvatan sanan tai lausekkeen syntaktista asemaa lauseessa. Lauseenjäsenet luokitellaan ensisijaisesti sen mukaan, mikä tehtävä niillä on lauseessa, mutta kielikohtaisesti voidaan käyttää myös muodollisia kriteereitä, kuten sanaluokkaa tai sijamuotoa. Subjektia ja predikaattia kutsutaan lauseen pääjäseniksi, sillä niiden ympärille lause rakentuu. Loput jäsenet ovat lisäjäseniä eli määritteitä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Predikaatti

Predikaatti on lauseen ydin, johon muut lauseenjäsenet liittyvät. Suomen kielessä predikaatin muodostaa verbin finiittimuoto joko yksinään (koira haukkuu) tai osana liittomuotoa (hän on ollut vankilassa), verbiketjua tai ‐liittoa (minun pitää kohta lähteä) tai verbin ja jonkin toisen ilmauksen muodostamaa idiomaattista kokonaisuutta (mietinnön oli määrä valmistua tänään).

Lauseessa on vain yksi predikaatti, joten laskemalla predikaatit saadaan tietää, kuinka monta lausetta on virkkeessä:

  • Moni pitää Wikipediaa hienona projektina. (1 lause)
  • Pekka syö puuroa ja nauttii siitä. (2 lausetta)
  • Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun. (2 lausetta)
  • En. (1 lause)
  • Sataa. (1 lause)

Suomessa predikaatti voi sisältää myös subjektin.

  • Oletko (sinä) kunnossa?

[muokkaa] Subjekti

Subjekti on predikaatin ensisijainen täydennys. Tyypillinen subjekti ilmaisee lauseen tekijän tai toimijan:

  • Kissa syö kalaa.

Sanaluokaltaan subjektit ovat substantiiveja, pronomineja tai substantiivisesti käytettyjä sanoja, kuten partisiippeja (ei kysyvä tieltä eksy). Suomen kielessä useimmiten subjektin sijamuoto on nominatiivi, mutta myös genetiivi tai partitiivi on mahdollinen. Jos lause on passiivissa, siinä ei ole subjektia:

  • Syödään pitsaa tai mennään kauppaan.

Subjektin löytää lauseesta helpoiten kysymällä, kuka teki. Esim:

  • Pekka syö. Kuka syö? Pekka.

[muokkaa] Objekti

Pääartikkeli: Objekti

Objekti ilmoittaa tekemisen kohteen:

  • Pekka maalaa taulua.

Suomessa objektin sija on nominatiivin tai genetiivin kaltainen akkusatiivi (totaaliobjekti) tai partitiivi (partitiiviobjekti).

  • Syön leivän. (totaaliobjekti)
  • Syön leipää. (partitiiviobjekti)

Jos lause sisältää olla-verbin, objektia ei monissa kielissä ole.

Joissakin kielissä, kuten englannissa ja ranskassa, lauseessa voi olla sekä suora että epäsuora objekti. Näistä suora objekti vastaa suomen objektia, mutta epäsuora objekti tulkittaisiin suomalaisittain adverbiaaliksi:

  • They gave him a medal. (He antoivat hänelle mitalin.)

[muokkaa] Muita lauseenjäseniä

[muokkaa] Katso myös


Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai samankaltaisia artikkeleita.