Uralilainen sanasto

Seuraavassa taulukossa on joitakin uralilaista kielisukulaisuutta osoittavia sanarinnastuksia. Taulukossa olevilla sanoilla on (suunnilleen) sama merkitys kuin suomen kielen sanoilla paitsi, jos muunlainen merkitys on esitetty. – On hyvä muistaa, että kielisukulaisuuden osoittamiseen ei aina tarvita suomen kieltä, sillä muutkin samojedilaisiin kieliin asti ulottuvat rinnastukset ovat yhtä päteviä. (Katso myös suomalais-ugrilaisia sanarinnastuksia.)

Taulukossa

• saame tarkoittaa norjansaamea, r = ruotsisaame,
• mordva-sarakkeessa e = ersä, m = mokša,
• ugril.-sarakkeessa m = mansi, h = hanti (näiden jokin sopiva murre)
• samojedi-sarakkeessa j = jurakki, s = selkuppi (näiden jokin sopiva muoto).

Sanojen ulkoasua on jouduttu paikoin yksinkertaistamaan teknisten seikkojen takia, varsinkin ugrilaisia ja samojedilaisia sanoja. Udmurtin ja komin sanoissa ı vastaa laveaa keskivokaalia, ë vastaa pyöreää keskivokaalia (perinteisemmässä litteroinnissa i:n ja e:n alla pitäisi olla ylöspäin avoin kaari).

suomi	saame	mordva	mari	udmurtti	komi	ugril.	unkari	samojedi
al(a)	vuolle	(e) al-	ül-	ul	uv, ul-	(m) jal-	al-	(j) ηil’’ ‘alas’
askel		(e) eśkeľks	oškəl	utśkıl	vośkov	(m) ūsil		(s) âselnam
elä(ä)	æll(et)		il(aš)	ulı(nı)	ov(nı), ol(nı)	(m) ilt- ‘parantua’	él	(j) jīlē
isä	æčče	(m) oćä ‘isän isoveli’	iza ‘isoveli’			(m) äś ‘äidin isä’	ős ‘esi-isä’	(j) niśśè
jousi	juoksâ	(m) jonks	joηež			(m) jɛwt	íj	(j) ηın
kado(ta)	guođđ(et) ‘jättää’	(e) kad(oms) ‘jättää’	koδ(aš) ‘jättää’	kıľı(nı) ‘jäädä’	koľ(nı) ‘jäädä, jättää’	(m) kōľ- jättää’	hagy	(j) hajjō
kaksi	guokte	(e) kavto	kok(ət)	kık	kık	(m) kiƭ	két	śiďè
maksa	(r) muekse	(e) makso, (m) maksa	mokš	mus	mus	(m) majət	máj	mūd
me	mij	miń	me	mi	mi	(m) min	mi	(j) mańe
minä	mon	mon	məj, məń	mon	me	(m) äm	én	mań
niel(lä)	njiellât	(e) ńiľe(ms)	nel(am)	ńıl(ını)	ńılav(nı)	(m) ńɛlt-	nyel	ńäla(ś)
nimi	nâmmâ	ľem	lüm	ńim	ńim	(m)nam, (h) nem	név	(j) ńim'
nuoli	njuolla	nal	nölö	ńël	ńëv	(m) ńäl	nyíl	(j) -ńńì = johdin
pesä	bæsse	(e) pize	pəžaš	puz 'muna'	poz	(m) piƭì	fészek	piďè
saarna					śorńi 'puhe'	(h) sarnågmen 'puhua leperrellen'		(j) sarnaś 'vikistä'
silmä	čâlbme	(m) śeľmä	šińča	śin	śin	(m) šäm	szem	(j) sew
sinä	don	ton	təj, təń	ton	te		te	toďi
souta(a)	sukkât		šu(aš)		sı(nnı)	(m) tow-	evez	(s) tuak
suoni	suodnâ	san	šün	sën	sën	(h) tan	ín	(j) ten
sydän	čâđâ ‘läpi’	(e) śeďej, (m) śeďi	šüm	śulem	śëlëm	(m) šäm	szív	(j) śej
te	dij	tiń	te	ti	ti		ti	(s) te
tunte(a)	dowdât			tod(ını)	tëd(nı) 'saada tietää'		tud	(j) tumta
tuo	duot	(e) to-, tu-	tu(δo)	tu	ti	tɛmη 'tällainen'	tova 'edelleen'	(j) tu-
vesi (vete-)		veď	wüt	vu	va	(m) wiƭ	víz	(j) jī
viisi (viite-)	vittâ	(e) veƭe	wič	viƭ	vit	(m) ät	öt	?(s) köt
väki	viekkâ 'melko'	(e) vij 'voima'	wij 'voima'	(jëz)vi 'jänne lihassa'	(joz)vi 'kahden nivelen väli'	(m) wew	(sijapääte) -vel, -val	(j) wık
suomi	saame	mordva	mari	udmurtti	komi	ugril.	unkari	samojedi