Uralilainen sanasto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Seuraavassa taulukossa on joitakin uralilaista kielisukulaisuutta osoittavia sanarinnastuksia. Taulukossa olevilla sanoilla on (suunnilleen) sama merkitys kuin suomen kielen sanoilla paitsi, jos muunlainen merkitys on esitetty. – On hyvä muistaa, että kielisukulaisuuden osoittamiseen ei aina tarvita suomen kieltä, sillä muutkin samojedilaisiin kieliin asti ulottuvat rinnastukset ovat yhtä päteviä. (Katso myös suomalais-ugrilaisia sanarinnastuksia.)

Taulukossa

  • saame tarkoittaa norjansaamea, r = ruotsisaame,
  • mordva-sarakkeessa e = ersä, m = mokša,
  • ugril.-sarakkeessa m = mansi, h = hanti (näiden jokin sopiva murre)
  • samojedi-sarakkeessa j = jurakki, s = selkuppi (näiden jokin sopiva muoto).

Sanojen ulkoasua on jouduttu paikoin yksinkertaistamaan teknisten seikkojen takia, varsinkin ugrilaisia ja samojedilaisia sanoja. Udmurtin ja komin sanoissa ı vastaa laveaa keskivokaalia, ë vastaa pyöreää keskivokaalia (perinteisemmässä litteroinnissa i:n ja e:n alla pitäisi olla ylöspäin avoin kaari).

suomi saame mordva mari udmurtti komi ugril. unkari samojedi
al(a) vuolle (e) al- ül- ul uv, ul- (m) jal- al- (j) ηil’’ ‘alas’
askel (e) eśkeľks oškəl utśkıl vośkov (m) ūsil (s) âselnam
elä(ä) æll(et) il(aš) ulı(nı) ov(nı), ol(nı) (m) ilt- ‘parantua’ él (j) jīlē
isä æčče (m) oćä ‘isän isoveli’ iza ‘isoveli’ (m) äś ‘äidin isä’ ős ‘esi-isä’ (j) niśśè
jousi juoksâ (m) jonks joηež (m) jɛwt íj (j) ηın
kado(ta) guođđ(et) ‘jättää’ (e) kad(oms) ‘jättää’ koδ(aš) ‘jättää’ kıľı(nı) ‘jäädä’ koľ(nı) ‘jäädä, jättää’ (m) kōľ- jättää’ hagy (j) hajjō
kaksi guokte (e) kavto kok(ət) kık kık (m) kiƭ két śiďè
maksa (r) muekse (e) makso,
(m) maksa
mokš mus mus (m) majət máj mūd
me mij miń me mi mi (m) min mi (j) mańe
minä mon mon məj, məń mon me (m) äm én mań
niel(lä) njiellât (e) ńiľe(ms) nel(am) ńıl(ını) ńılav(nı) (m) ńɛlt- nyel ńäla(ś)
nimi nâmmâ ľem lüm ńim ńim (m)nam, (h) nem név (j) ńim'
nuoli njuolla nal nölö ńël ńëv (m) ńäl nyíl (j) -ńńì
= johdin
pesä bæsse (e) pize pəžaš puz 'muna' poz (m) piƭì fészek piďè
saarna śorńi 'puhe' (h) sarnågmen 'puhua leperrellen' (j) sarnaś 'vikistä'
silmä čâlbme (m) śeľmä šińča śin śin (m) šäm szem (j) sew
sinä don ton təj, təń ton te te toďi
souta(a) sukkât šu(aš) sı(nnı) (m) tow- evez (s) tuak
suoni suodnâ san šün sën sën (h) tan ín (j) ten
sydän čâđâ ‘läpi’ (e) śeďej,
(m) śeďi
šüm śulem śëlëm (m) šäm szív (j) śej
te dij tiń te ti ti ti (s) te
tunte(a) dowdât tod(ını) tëd(nı) 'saada tietää' tud (j) tumta
tuo duot (e) to-, tu- tu(δo) tu ti tɛmη 'tällainen' tova 'edelleen' (j) tu-
vesi (vete-) veď wüt vu va (m) wiƭ víz (j) jī
viisi (viite-) vittâ (e) veƭe wič viƭ vit (m) ät öt ?(s) köt
väki viekkâ 'melko' (e) vij 'voima' wij 'voima' (jëz)vi 'jänne lihassa' (joz)vi 'kahden nivelen väli' (m) wew (sijapääte) -vel, -val (j) wık
suomi saame mordva mari udmurtti komi ugril. unkari samojedi