Hugo Wolf

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hugo Wolfin hautamuistomerkki Wienissä

Hugo Wolf (13. maaliskuuta 1860 Slovenj Gradec (Windischgrätz) – 22. helmikuuta 1903 Wien[1]) oli itävaltalainen (alkuperältään slovenialainen) säveltäjä. Hän tuli tunnetuksi erityisesti lied-musiikin säveltäjänä. Hän toi liedeihin tiivistä ekpressiivistä intensiivisyyttä, mikä oli ainutlaatuista myöhäisromantiikan musiikissa. Tunnelmaltaan teokset muistuttavat toista wieniläistä koulukuntaa, mutta tekniikka on aivan erilainen. Huomattavana piirteenä Wolfin yksinlauluissa, joita hän sävelsi kaikkiaan 232, on pianosäestyksen tärkeys.

Hugo Wolf opiskeli musiikkia jonkin aikaa Wienin konservatoriossa, mutta enimmäkseen hän kehitti itseään omin päin. Suurena Richard Wagnerin ihailijana tunnettu Wolf toimi 1880- ja 1890-luvuilla musiikkikriitikkona wieniläisessä Salonblatt-lehdessä. Hän työskenteli lyhyen ajan myös Salzburgin oopperan kapellimestarina. Laulusäveltäjänä Wolf jatkoi Franz Schubertin ja Robert Schumannin luomia perinteitä, mutta hän sai vaikutteita myös Richard Wagnerilta, Johannes Brahmsilta ja Franz Lisztiltä. Wolfin katsotaan sovittaneen Wagnerin oopperatyylin yksinlaulun muotoon. [2]

Vaikka Wolfilla oli useita kiivan luomisen kausia, varsinkin vuosina 1888 ja 1889, masennuskaudet haittasivat hänen luovia kausiaan. Vuodesta 1897 lähtien hän vietti lopun elämänsä mielisairaalassa. Viimeisen sävellyksensä hän kirjoitti 1898, viisi vuotta ennen kuin kuoli kuppaan.

Hugo Wolfin tunnetuimpia sävellyksiä ovat laulusarjat Mörike Liederbuch (53 laulua Eduard Möriken runoihin, 1888), Kellerlieder (kuusi laulua, 1888), Goethe Liederbuch (37 laulua Johann Wolfgang von Goethen runoihin, 1889), Spanisches Liederbuch (44 laulua, 1890) ja Italienisches Liederbuch (1. osa 1891, 2. osa 1896, yhteensä 49 laulua) sekä Italialainen serenadi jousiorkesterille (1894). Lisäksi Wolf sävelsi mm. kaksi oopperaa, sinfonisen runon Penthesilea (1883) ja musiikin Henrik Ibsenin näytelmään Päiväkummun pidot (1891). [3]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan iso tietosanakirja, osa 10. Helsinki: Otava, 1965.
  2. Otavan iso tietosanakirja, osa 10. Helsinki: WSOY, 1965.
  3. Toivo Haapanen ym. (toim.): Musiikin tietokirja (2. painos), s. 560. Helsinki: Otava, 1957.
Tämä säveltäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.