Yleinen seppeleensitojatar
Yleinen seppeleensitojatar, virgo coronaria, on vuonna 1832 Keisarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa (nykyinen Helsingin yliopisto) alkunsa saanut promootioihin liittyvä perinne. Filosofisen tiedekunnan maisterin- ja tohtorinpromootiossa oli aluksi seppeleensitojattaria vain yksi, joka sitoi kaikkien promovoitavien seppeleet, mutta 1800-luvun lopulta alkaen jokaisella maisterilla on ollut oma seppeleensitoja, ja heitä avustaa ja neuvoo yleinen seppeleensitojatar.[1]
Yleiseksi seppeleensitojattareksi on kutsuttu jonkun professorin tytär.[1] Perinne vakiintui yliopiston vuoden 1840 riemujuhlassa, jolloin yleiseksi seppeleensitojattareksi kutsuttiin neiti Rosina von Haartman. Kiitokseksi promovoidut maisterit ovat vuodesta 1877 järjestäneet yleiselle seppeleensitojattarelle promootiopurjehduksen.[2]
Perinne on levinnyt myöhemmin muihin tiedekuntiin ja yliopistoihin. Yleinen seppeleensitojatar valitaan yleisesti Flooran päivänä, joskin poikkeuksena Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa valinta tehdään Aleksanterin päivänä.[2]
Helsingin yliopiston yleisiä seppeleensitojattaria 1800-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yleisinä seppeleensitojattarina Helsingin maisterinvihkiäisissä ovat olleet:[3]
- 1832: Ida Avellan, historian professorin I. H. Avellanin tytär
- 1836: Hedwig Sahlberg, luonnonhistorian professorin K. R. Sahlbergin tytär
- 1840: Rosina von Haartman, lääketieteen professorin, sittemmin lääkintätirehtöörin C. D. v. Haartmanin tytär
- 1844: Sofia Tengström, silloisen promoottorin, filosofian professorin J. J. Tengströmin tytär
- 1847: Augusta Nervander, fysiikan professori J. J. Nervanderin tytär
- 1850: Nanny Rein, historian professorin Gabriel Reinin tytär
- 1864: Aina Topelius, historian professorin y. m. Zachris Topeliuksen tytär
- 1853: Olivia Törnroth, lääketieteen professorin L. H. Törnrothin tytär
- 1857: Josefina Laurell, jumaluusopin professorin A. A. Laurellin tytär
- 1860: Sofia Alfhild Ilmoni, lääketieteen professorin Immanuel Ilmonin tytär
- 1869: Wilhelmina (Minette) Munck, yliopiston silloisen varakanslerin, vapaaherra N. Munckin tytär
- 1873: Götilda Granfelt, jumaluusopin professorin A. F. Granfeltin tytär
- 1877: Anna Schauman, jumaluusopin professorin, sittemmin piispan F. L. Schaumanin tytär
- 1882: Alice von Willebrand, ent. lääketieteen professorin, sittemmin lääkintätirehtöörin K. M. von Willebrandin tytär
- 1886: Hedwig Estlander, estetiikan professorin E. G. Estlanderin tytär
- 1890: Cely Mechelin, senaattori Leo Mechelinin tytär
Tunnettuja yleisiä seppeleensitojattaria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Elli Ståhlberg (myöh. Schauman) 1923[4]
- Sophie (Sofia) Mannerheim 1919[5]
- Sinikka Linkomies (myöh. Karhuvaara, myöh. Linkomies-Pohjala) 1950[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Helsingin yliopistomuseo
- ↑ a b Tietoa promootiosta. (Arkistoitu – Internet Archive) Aalto-yliopisto.
- ↑ Seppeleensitojattaret 1832–1886. Karjalatar, 19.5.1886, nro 39, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 3.3.2017.
- ↑ Irja Lindström: Vuoden 1923 maisterinvihkiäisiä muistellessa. Aamu, 1.1.1927, nro 5, s. 14. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.5.2019.
- ↑ Mannerheim-museo